Yleissivistys?

Ennen puoltapäivää Radiopeilissä lähetettiin aamuTV:n keskustelu yleissivistyksestä ja etenkin siitä mitä se on. Keskustelijoina oli tuore kahdeksan laudaturin ylioppilas, akatemian tutkija ja viimeisenä eräs kirjailija. Minulle ei jäänyt mieleen, miten kirjailija määritteli yleissivistyksen, mutta ylioppilas taisi määritellä sen käytännössä koko länsimaisen kulttuurihistorian tuntemiseksi yhdessä tämän päivän maailman kanssa. Akatemian tutkijalla oli huomattavasti käytännön läheisempi näkemys yleissivistykseen. Hän määritteli sen olevan tietotausta, jonka varassa ihminen voi löytää tarvitsemansa tiedon eli yleissivistys on lähinnä tietoa tietolähteistä, peruskäsitteistä ja perustermeistä. Muistaakseni Einstein on sanonut, ettei ole mitään syytä opetella ulkoa sellaisia asioita, jotka voi tarkastaa jostain lähteestä suhteellisen helposti.

Renessanssin aikana ihmisenihanne oli hyvin laaja-alaisesti oppinut mies, joka tunsi niin tieteet, taiteet kuin humaanit ja teologisetkin asiat. Klassisen yleissivistyksen määritelmä tuntuu nykyään olevan suoraan plagioitu renessanssista. Plagioitu niin suoraan, ettei ole havaittu sitä yhtä suurta ja oleellista ongelmaa. Renessanssinkaan aikana näitä uomo universaliksia ei ollut kovin montaa tai ainakaan heidän olemassaolostaan ei ole säilynyt viitteitä nykypäivään, mitä voidaan pitää todisteena heidän olemattomuutena. Kuinka sitten tänä päivänä ihminen voisi omaksua edes murto-osan siitä mikä on peräisin koko ihmiskunnan aikana sattuneista tapahtumista? Ei mitenkään, sanon minä.

Minun näkökulmani yleissivistyksestä on varsin yksinkertainen ja on aikalailla samanlainen kuin aamuTV:ssä haastatellun akatemiatutkijan; mitä en itseasiassa pidä lainkaan ihmeenä. Yleissivistys on kyky suhtautua kriittisesti yksilön saamaan informaatioon ja toisaalta myös riittävä tietotaso, jonka avulla yksilö voi suorittaa tiedonhakua Internetistä, encyclopedioista, sanastoista ja muusta tiedonhakuun soveltuvista lähteistä. Lisäksi ja ehkä melkeinpä tärkeimpänä kriittisyyden ohella yleissivistyksessä on kyky prosessoida saatua tietoa ja kehittää sitä eteenpäin. Yleissivistys ei siis ole päntättyä tietoa siitä keitä olivat Habsburgit 1, vaan kykyä katsoa esimerkiksi Encyclopedia Britannicasta Habsburg-sanan kohdalta keitä he olivat ja sitten hyödyntää tätä tietoa soveliaalla tavalla.


1 Habsburgien valtakausi päättyi noin yhdeksänkymmentä vuotta sitten ja heiltä käsittääkseni viimeisetkin vallan symbolit riistettiin kahdeksan dekadia sitten, joten kuinka he voivat olla kolmannen vuosituhannen yleissivistyksen mittana. On toki sanottava, että ei ole kovin hyvä sekoittaa Bernadotte ja Habsburg -sukuja keskenään. Habsburgit ovat menneisyyttä, eivätkä nykypäivän kannalta edes kovin merkittävää menneisyyttä, joten miksi heitä enää erikseen pitäisi yleissivistyksessä muistella.

Mainokset

Tietoja Riku Korvenpää

Truth seeker and thinker, tired one.
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s