Miksi geenitekniikkaa pelätään?

Olen tässä jo pitkän aikaa pohtinut, miksi ihmiset älähtävät heti, jos vähänkin viitataan geenitekniikan tuotteisiin. Mikä siinä loppuenlopuksi on niin pelottavaa? Kyseessähän on aivan puhtaasti jalostuksen muoto. Pelätäänkö risteyttämällä jalostettuja kasveja? Risteyttäminenhän on jo oikeastaan geenimuuntelua. Geenitekniikka on verrattaen uusi menetelmä, joten uutuuden pelkoa ymmärrettävästi on olemassa, mutta rajansa kaikella.

YLE uutisoi eilen Suomen Luonnonsuojeluliiton kannanotosta geenimanipuloituihin lääkeaineisiin ja vitamiineihin. Haastateltu luonnonsuojeluliiton geenimanipulaatioasiantuntija Liisa Kuusipalo kertoo geenimanipulaation perustuvan vanhentuneeseen teoriaan, jonka mukaan yksi geeni aiheuttaisi vain yhden ominaisuuden, kun taas todellisuudessa yksi geeni vastaa useista ominaisuuksista. Näinhän se tavallaan onkin, mutta vain tavallaan, sillä tämä kommentti jättää huomiotta yhden oleellisen seikan. Kun tehdään geenimutaatio, se voi tapahtua monella eri tavalla, jopa tavoilla joita ei osata edes ennakoida, mutta oleellista tässä on se, että mutaation jälkeen sen aiheuttamat muutoksen voidaan määrittää tarkasti vertaamalla mutatoitua ja mutatoimatonta organismia keskenään. Eli siis manipulaation lopullinen tulos on kuitenkin havaittavissa. Pitkäikäisillä organismeilla, kuten esimerkiksi ihmisillä, tämä vertailu on tietysti erittäin hidasta, mutta emmehän me ole ihmisiä geneettisesti manipuloimassakaan. Kasveilla ja lääkeaineita tuottavilla mikro-organismeilla tämä vertailu on huomattavasti nopeampaa johtuen näiden nopeammasta elämänkiertokulusta.

Nyt joku voi sitten tietysti kysyä, että miten sitten geenien siirtyminen lajista toiseen. Sitähän tapahtuu kokoajan. Elimistössämmekin on varmasti kuhisemalla bakteereja, jotka vaihtavat geneettistä materiaalia ympäristönsä kanssa jatkuvasti, mutta siltikin me ja myös bakteerit voimme hyvin.

Kannatan GMO-tuotteiden merkitsemistä, sillä merkitäänhän sitä luomutuotteetkin erikseen ja toisaalta taas geenitekniikan voisi tavallaan rinnastaa lisäaineisiin. Ja tietysti on yksilön oma valinta mitä syö, tosin muutaman dekadin kuluttua yksilö, joka ei halua syödä ihmisen geenitekniikalla muokkaamia kasveja, joutuu viljelemään ruokansa itse.

Miksi Hollywoodin pitää tehdä kaikista tieteen edistysaskelista demoneita, jotka yrittävät tuhota ihmiskunnan?

Koko GMO-kysymys on lähinnä filosofinen eikä niinkään biologinen ongelma.

Mainokset

Tietoja Riku Korvenpää

Truth seeker and thinker, tired one.
Kategoria(t): Pohdiskelua, Tiede & Teknologia, Turvallisuus, Ympäristö. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Miksi geenitekniikkaa pelätään?

  1. pihla sanoo:

    Eikö asia ole niin, että uusi ja erilainen on useimmille pelottavaa? Sinänsä asiassa ei ole mitään uutta, sillä kyllä tätä manipulointia on tehty tietäen tai tiedostamatta kautta aikain. On vaan niin hienoa ”keksiä” uusi kauhea asia, josta saa tehtyä suuria juttuja.

    Merkintä on Ok, koska osa ihmisistä haluaa nauttia vain luomua. Se on jokaisen valinta. Kuten sekin, viljeleekö itse vai ostaako.

  2. Anna Mikkola sanoo:

    Minusta geeniteknologiaan liittyy kyllä ihan perusteltuja muitakin kuin filosofisia ongelmia. Pelko on aika vahva sana, ja tunne on joka tapauksessa irrationaalinen. Pelolta ei oikein kannata odottaa vahvaa argumentointia.

    Joka tapauksessa, ruoan geenimuuntelun terveydellisistä vaikutuksista on ristiriitaisia tutkimuksia, ja pitkän aikavälin tutkimuksia ymmärrettäväsi hyvin minimaalisesti. Jossain tutkimuksessa rotat kupsahtavat, toisaalla taas siirtyy jonkin ominaisuuden mukana myös allergisoiva tekijä uuteen paranneltuun kasviin. Käsittääkseni toisin kuin yleensä ajatellaan, geenimanipulaatio ei ole mikään rutiinitoimenpide.

    Toinen ongelma on ekologinen. Uusien viljelykasvien levinneisyyttä on käytännössä mahdoton kontrolloida. Tuholaisille immuunit pelloilta villiin luontoon leviävät geenimuunnellut rehut voivat vaikuttaa dramaattisestikin biodiversiteettiin, mikä voi olla hyvinkin iso asia.

    Sitten on se filosofinen, tarkemmin eettinen puoli. Kasvin tai eläimen geenimanipulaatio – suomeksi perimän sorkkiminen – johtaa väistämättä kysymykseen ihmisen perimän sorkkimisesta. Siihen suhtautuminen on monelle aika vaikea asia.

  3. Jossain tutkimuksessa rotat kupsahtavat, toisaalla taas siirtyy jonkin ominaisuuden mukana myös allergisoiva tekijä uuteen paranneltuun kasviin.

    Totta. Nämä kuolemat tulevatkin (tai ainakin niiden pitäisi tulla) vastaan tuotekehittelyn yhteydessä ja allergisoivat aineet myös. Täten molemmat ominaisuudet voidaan haluttaessa poistaa hylkäämällä manipulaatiokokeilun tulos. Pitkän aikavälin vaikutukset taas, noh niitä pystytään jossain määrin ennustamaan. Siinä vaiheessa, kun geenimanipulaatiosta tulee rutiinitoimenpide minä alan pelätä, sillä silloin se tietotaito on jo ties kenenkä saatavilla ja voimme odottaa aivan mitä kauheuksia tahansa.

    Biodiversiteetin muuttuminen on varteenotettava riski, mutta senkin vaikutus voidaan minimoida mm. suojavyöhykkeillä peltojen ympärillä. Ja biodiversiteetin tilaa on myös arvioitava suhteessa ihmiskunnan elämään.

    Toki kasvin tai eläimen perimän sorkkiminen tuo uteliaan ihmisen mieleen ihmisen perimän sorkkimisen, mutta siinä meidän moraalimme tulee hallita tekojamme. Emmehän me normaalissa maailmassa harrasta muunkaanlaista perimän sorkkimista, vaikka olemme sorkkineet kasvien perimää jo n. 10 000 vuoden ajan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s