Vaihteeksi taas kirjallisuutta

Minulle tuli stoppi tänään tenttikirjan kanssa ja oli pakko saada muuta luettavaa. Lukemalla rentoutuu. En ole lukenut pitkään aikaan mitään ja parin viimekerran kirjastokirjatkin ovat olleet vain ja ainoastaan opiskeluun liittyvää materiaalia.

Mutta siis tänä yönä surffailin Usvazine-sivustolle, jolla julkaistaan spekulatiiviseen fiktioon keskittyvää Usva-nettilehteä. Tämän yön novellit ovat peräisin Usvan numeroista 2/2007 ja 3/2007 (voit ladata ne Usvazine-sivustolta ilmaiseksi pdf-muodossa).

Jani Torvinen: Poika (Usva 3/2007)
Kertomus köyhästä lontoolaispojasta kulkutautien riivaamassa maailmassa. Poika jaksaa unelmoida ja uneksia. Tämän novellin kokonaisuus on hieman vaikea hahmottaa; ehkä juuri uneksiminen sekoittaa kokonaisuuden. Jos novellia pitäisi kuvailla väreillä, sanoisin hailakka musta-valkoinen. Novelli ei jätä jälkeensä sen kummemmin tunteita eikä ajatuksia.

Tuomas Saloranta: Kesäkissa (Usva 3/2007 22-27)
Päähenkilö on omien kirjallisuuspiiriensä ulkopuolella varsin tuntematon kirjailija, joka haluaa viettää kesälomansa joka kesä eri paikassa; vuokramökillä. Kirjailija on varsin hmm. dekadentti hahmo. Harrastaa seksiä ja alkoholia varsin vapaamielisesti. Käyttää seksuaalisesti hyväkseen naispuolisia fanejaan ja muitakin naisia, joiden kanssa joutuu kosketuksiin.
Kesämökillä hän kohtaa kissan, joka seuraa häntä koko novellin ajan. Kissa on varsin mielenkiintoinen hahmo. Se on toisaalta kirjailijan alter ego, jolla perustellaan kirjailijan tekoja. Kissan luonto on pyydystää lintuja ja jyrsijöitä, niin on kirjailijan luonto pyydystää jotain muuta. Toisaalta kissa on se pehmentävä tekijä. Pieni ja pörröinen hahmo, joka estää novellin liukumisen pornoksi.
Kirjailijalla on toinenkin kesäkissa. Lukiosta valmistunut tyttö, joka kesän päätteeksi haluaisi vakiintua kirjalijan kanssa Helsingissä. Kirjailija ei kuitenkaan ole valmis sitoutumaan. Viimeisen aktin jälkeen hän huumaa tytön ja paketoi tämän autonsa takakonttiin. Novelli ei kerro, mitä tytölle tapahtuu, mutta antaa kuitenkin ymmärtää, että tyttö kuolee. Novelli antaa myös ymmärtää, että kirjailija ei sittenkään vaihda kesäpaikkaansa vuodesta toiseen vain faneja paetakseen, vaan kenties hän on hankkinut kesäkissan myös muilta lomapaikkakunnilta ja herättäisi epäilystä, jos joka kesä katoaisi tyttö.
Varsin mielenkiintoisesti kirjoitettu novelli. Kerronta tempaa mukaansa ja pakottaa lukemaan novellin loppuun.

Tarja Sipiläinen: Kryptomaniaa (Usva 3/2007 31-37)
Kryptojen tekeminen on vaarallista. Sen osoittaa tämä novelli. Kaksi lukion toisen vuoden jälkeistä kesälomaa viettävää kaverusta ratkovat kryptoja kilpaa. Tällä kertaa he ovat löytäneet kryptonsa antikvariaatin hyllyn alta. Ja tietenkin asiat menevät pieleen, kun krypto valmistuu. Toinen ei enää vastaa puhelimeen, vain koska oli jättänyt viimeiseksi sanaksi pyövelin.
Jotenkin tämä novelli saa minut yskimään pölystä. Ei niinkään samaistumisen takia antikvariaatissa pyörimisen takia, vaan sen takia, että antikvariaatti tuntuu kovin käytetyltä paikalta. Liian käytetyltä näin lyhyeen tarinaan, jossa ei taustoitusta ja juonenkäänteitä ole niin hirveästi. Pyörämatka oli mielestäni kuvailtu aivan liian tarkasti ja paikallaan junnaavasti. Novellin idea on kyllä ihan hyvä, mutta jotenkin se tuntuu vielä vajaalta.

Juha Rautio: Ullakko (Usva 3/2007 38-41)
Päähenkilö on ottanut aamyöllä tytön autonsa kyytiin ja tuonut hänet kotiinsa. Hän on riisunut tämän, mutta muuta tytöstä ei kerrotakaan. Päähenkilö ajaa hissillä ullakolle, jota hän hieman pelkää, mukanaan muovikassi. Kerrostalon ullakolla hän haistaa voimakkaan parfyymin ja kuulee kaivamisääniä. Uteliaisuus saa hänet etsimään syytä ja lopulta hän joutuu kaivamaan hautaa. Haudan valmistuttua hän näkee kuinka vangitsijansa tuovat aamuöisen tytön ja syyttävät häntä tytön raiskaamisesta. He pakottavat päähenkilön raiskaamaan kuolleen tytön vielä uudestaan haudanreunalla ja toimituksen jälkeen hautaamaan hänet. Päähenkilö palaa normaaliin todellisuuteen sulkiessaan ullakon oven ja seuraavana aamuna ullakolle palatessaan ei huomaa mitään erikoista ullakolla.
Olen taipuvainen uskomaan, että ullakon tapahtumat ovat uni, jota päähenkilömme näki tämän tytön kanssa vietetyn yön jälkeen ja vangitsijat olivat huonon omantunnon ilmentymiä. Loppuen lopuksi varsin kevyt ja jälkikäteen ajatuksia herättämätön novelli. Mielenkiintoinen aihe ja siitä olisi varmaan saanut aikaan jotain hieman vaikuttavampaakin. Kerronta oli kuitenkin hyvää ja oikeastaan syy, miksi tätä jaksoi lukea.

Juri Nummelin: Puitten juuret (Usva 2/2007 6-10)
Kuntosalille sijoittuva novelli on kirjoitettu varsin mielenkiintoisella tekniikalla yhtenäisyyden ja mukaansatempaavuuden kustannuksella. Ajatus on kuntosalilla tapahtuvasta muodonmuutoksesta on toisaalta realistinen, mutta tässä novellissa se viedään irrealistiseen ääripäähänsä. Onnistuneesta aiheesta huolimatta novelli ei ole kovin vaikuttava eikä ajatuksia herättävä. Ehkä jos tämän rungon päälle kirjoittaisi romaaniin, tarinasta saattaisi tulla paljon vaikuttavampi ja kiehtovampi.

Advertisements

Tietoja Riku Korvenpää

Truth seeker and thinker, tired one.
Kategoria(t): Kirja Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s