Ajatuksia aviopuolisoista

Kirjallisuusnobelistimme Frans Eemil Sillanpää [wikipedia] aloitti kirjallisen uransa novelleilla ja yksi näistä hänen novelleistaan on vuonna 1918 julkaistu Aviopuolisot. Sittemmin novelli on julkaistu Otavan toimesta vuonna 1961 julkaistussa Aarne Laurilan toimittamassa Novelit-kokoelman ensimmäisessä osassa sivuilla 130 – 138.

Novelli sijoittuu suuriruhtinasajan loppuun, vuoden 1916 syyskesään. Yhteen ainoaan sunnuntaihin eräässä maaseututorpassa. Torppaa asuu köyhä perhe, jonka isä Järvinen käy ulkopuolella töissä aina välillä. Työssäkäynnistä huolimatta perhe asuu edelleen alunperin talliksi tarkoitetussa piharakennuksessa, kun pirtti on ollut keskeneräinen jo vuosikymmenen. Tästä huolimatta torpan nelikymppinen isäntä on palkkojensa turvin makaillut viikkokausia sängyllä. Eikä perhe muutenkaan ole aivan köyhä, sillä on heille ostettu ompelukonekin (osamaksulla) ja sanomalehtikin tulee.

Sillanpään kuvaama Järvinen on vasemmistolainen hieman laiskanpuoleinen rakastava perheenisä, vaikka käytös ei aina aivan nykymittapuun mukaan sitä ilmaisisikaan. Hän viittaa vaimoonsa käyttäen ehkä hieman nykylukijaa hätkähdyttävästi sanaa ämmä, mutta se sana on kuitenkin tulkittava olemaan vapaa negatiivisista viitteistä. Heidän suhteessaan nuorten rakastavaisten leiskuva lempi on korvautunut ikääntyvän pariskunnan keskinäisellä kumppanuudella, joka kestää ja kestää, vaikka molemmat osapuolet aina välillä kyllästyvätkin. Järvinen itse haluaa perheestään aina välillä lomaa ja sellaiselle hän tavallaan onkin novellin lopussa matkalla lähtiessään Helsinkiin vallitustöihin.

Sukupuoliroolit ovat periaatteessa hyvin selkeät ja vahvat, mutta erityisesti Järvinen näyttää Sillanpään kuvauksessa luistavan aina tarpeen tullen myös naisten töiden puolelle, joko pakonsanelemana tai sitten manipulaatiokeinona. Järvisen Iita-vaimo sen sijaan on aika selkeästi keskittynyt vain naisten töihin, tosin novellin päättyminen Järvisen työmatkalle lähtöön tarkoittaa, että vaimon on otettava talossa myös isännän paikka. 

Novellissa on muutamia erikoisempia sanoja, jotka ensinnä hieman oudoksuttavat, mutta ovat kuitenkin suomalaisina sanoina tulkittavissa.

  • uutistorppa = uudistorppa
  • könsä = mökki, tupa, tölli, hökkeli
  • sällielämä = poikamieselämä

Novellin alussa olevaa torpan kuvausta lukiessa tulee elävästi mieleen Ilmari Kiannon Punaisen viivan elokuvaversion alussa oleva kuvaus torppariperheen synkeästä ja ankeasta kurjuudesta, joka sitten varsin nopeasti muuttuu ”solisariraatin” myötä lähes auvoiseksi.

Advertisements

Tietoja Riku Korvenpää

Truth seeker and thinker, tired one.
Kategoria(t): Kirja, Kulttuuri Avainsana(t): , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s