KSML lopetti kannattavan tuotteen? (sic!)

Sanomalehti Keskisuomalainen kertoo nettisivuillaan lopettaneensa yksittäisten uutisjuttujen myynnin netissä. Kokeilujakson aikana palvelua käytti muutama sata asiakasta maksaen yhdestä jutusta 30 senttiä (jollen väärin muista). Jutun mukaan kokemukset kokeilujaksolta – jota palvelua lanseeratessa, ei edes muistettu mainita kokeiluksi – olivat myönteisiä ja kokeilun tapaista palvelua tullaan myöhemminkin käyttämään uudestaan.

Netissä ilmestyvä Mediaviikko tosin tietää kertoa, että Keskisuomalainen joutui lopettamaan palvelun käytönpuutteen ja toimimattoman konseptin takia. Mediaviikon haastattelussa Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola myöntää ettei yksittäisten juttujen myynti sovellu sanomalehden toimintaan. Lehti ostetaan kokonaisena palveluna eikä yksittäisinä juttuina.

Yksittäisiä lehtijuttujakin varmaan ihmiset ostaisivat varsinaisten tilattavien “kokolehtien” lisäksi, mutta tullakseen kannattavaksi tällainen palvelun täytyy olla todella kattava ja riittävän edullinen. Kattavuudella tarkoitan sekä maantieteellistä, aiheellista ja ajallista kattavuutta – palvelusta täytyisi löytyä yhtä hyvin Utsjoen kuin Utönkin paikallisuutiset, valtakunnalliset uutiset sekä tiede-, talous-, tekniikka-, hyvinvointi-, viihde- yms., uutiset. Edullisuus. Luultavasti 10 senttiä olisi yhden artikkelin hinnaksi sopiva, kun ottaa huomioon että jotkin jutut ovat vain muutaman lauseen pituisia toisten täyttäessä koko sivun.

Keskisuomalaisen kannattaisi luultavasti keskittyä tekemään ns. näköislehdestään houkuttelevamman palvelun, mutta siinäkin luopua turhan tarkasta yhdennäköisyydestä itse printtilehden kanssa luettavuuden parantamiseksi. Kaikki tähän mennessä näkemäni/kokeilemani näköislehdet ovat olleet varsin epäonnistuneita tekeleitä. Reunahuomautus: Miksi digilehti/näköispainos/jtsp (20.12.2009). Parhaimmillaan uudistettu näköislehti voisi korvata printtilehden tilaukset ja tuoda näin ollen myös säästöjä pelkkien lisätulojen lisäksi.

Ja mitä ilmaisten uutisten kannattavuuteen netissä tulee, niin jollei se kannata voi sen toki lopettaa ellei halua nettijulkisuutta. Tosin en usko, että nykyisten nettiuutisten tasoisten juttujen julkaiseminen on kovin merkittävä lisä lehtitalon kustannuksissa – ei saisi ainakaan olla.

Keskisuomalaisenkin hyödyntämä suomalainen APE Payment –kukkaro sen sijaan voi nanomaksujärjestelmänä olla ihan toimivakin, mutta ei ole siitä sen suurempaa kokemusta niin en kommentoi sitä. Nanomaksu-käsite sinällään on hieman erikoinen. Minkä suuruinen on oikeasti nanomaksu? Mikä on nanomaksun ja mikromaksun ero? Miksi sitä pitää kutsua nanomaksuksi eikä vain maksuksi? Onko tämä nano-etuliite vain tätä nykyajan nano-hypetystä (vrt. dot-com –kupla), joka laantuu tai romahtaa aikanaan.

 

Verkossa:

Advertisements

Tietoja Riku Korvenpää

Truth seeker and thinker, tired one.
Kategoria(t): Internet, Lehti Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s