XIX Yläkaupungin Yössä aamulla kello 11 ja eteenpäin

PelastusArm_KkatuMinun osaltani Yläkaupungin Yö alkoi Foorumissa aamukahveilla. Foorumin ala-aulassa oli tavallisen ihmisiä metsästävän ja rääkkäävän kauneustuotepöydän lisäksi myös Keuruun kaupungin jonkinlainen infopiste. En jäänyt tarkemmin tutkimaan millaisesta infosta oli kyse, kun oli kiire Mummon pullapuotiin kahville. Foorumista lähtiessäni aloitteli kävelykadun Kompassilla Pelastusarmeijan Jyväskylän osaston kokoama yhdistetty soittokunta. Sama soittokunta esiintyi myöhemmin Alvarin aukiolla yliopiston päärakennuksen edustalla.

Suomen Käsityönmuseossa kiersin vain Teollisuustaiteen liitto ORNAMOn näyttelyn, koska olen perusnäyttelyt kiertänyt pariin otteeseen jo aiemmin, enkä usko että uusinta kierros ihan heti toisi mitään uutta ja mielenkiintoista näkökantaa asioihin. ORNAMO PREESENS näyttelyyn olisi pitänyt valmistautua etukäteen hieman tai ainakin silloin olisi saanut enemmän irti kokemuksesta, kuten on lähes aina taiteen kanssa. Näyttely oli varsin moninainen kokonaisuus tekniikoita ja tyylejä. Minun mieleeni jättivät jäljen ne toisen kerroksen käytäväosan seinälle ripustetut ryijytyyppiset teokset. Asiantuntemukseni ei riitä niistä mitään sanomaan, paitsi että ne ovat kiehtovia.

Loogisena jatkeena käsityömuseolle oli Jyväskylän kaupungin taidemuseo Holvi, jossa kiertämistä riitti aivan tarpeeksi. Alakerrassa taustamusiikkina oli kivasti cembalon virityksen äänet. Toisessa kerroksessa Terjo Kiljusen kolmiosainen valokuvasarja saa miettimään missä menee valokuvauksen ja taidevalokuvauksen ero vai onko sitä eroa laisinkaan muualla kuin käyttötarkoituksessa. Näyttelyn ehdottomasti vaikein teos oli toisen kerroksen yhdelle valkoiselle seinälle satunnaisesti(?) valkoisella tasoitteella luodut jäljet, jotka eivät ainakaan minun silmääni luoneet minkäänlaista kokonaisuutta – en muista tekijää tai teoksen nimeä. Kolmannen kerroksen Oravien aarteita -pysyväisnäyttely oli minulle uusi, vaikka olenkin museossa aiemmin käynyt. Voin vain sanoa, että Oravilla on paljon grafiikkaa – ehkä se oli muodikasta 1960-luvulla.

Seminaari_HarjultaPäivän, vai pitäisikö sanoa Yön, kolmas kohteeni oli Harjulla sijaitseva Keski-Suomen Luontomuseo. Museosta tuli hieman sekava vaikutelma, kun ei oikein tiennyt mihin ja miksi olisi mennyt. Jonkinlainen selkeälinjainen reitti olisi järkevin, sillä vapaa sukkulointi sinne tänne tarvitsee enemmän tilaa.  Miksi näyttelyn pitää olla pimeässä tai hämärässä tilassa? Sinänsä olen kyllä tyytyväinen näyttelyyn. Näyttelyn jälkeen piipahdin tornin huipulla ottamassa kuvan metsäisestä Seminaarinmäestä. Kuvan utuisuus johtuu näkötornin ikkunasta.

TummatpilvetPoikettuani kaupunginkirjastossa tutkimassa Jyväskylän kirjallista karttaa, suuntasin kulkuni kohti Yläkaupungin Yön varsinaista näyttämöä eli Seminaarinmäkeä, joka alkoi valmistautua juhlijoiden saapumiseen. Välillä taivas näytti uhkaavan harmaalta, mutta pilvet väistyivät kuitenkin. Tässä vaiheessa on jo syytä todeta, etteivät aivan kaikki sotkut mitä kampukselta tämän yön jälkeen löytyy ole peräisin Yläkaupunginyön viettäjiltä – sen verta paljon roskaa näkyi jo reilusti etukäteen, luultavasti perjantain jätöksiä.

Toripoytia1

Toripoytia2

Yläkaupunginyön vakavahenkisempään ohjelmaan kuuluivat paneelikeskustelut, joista ensimmäisessä pohdittiin opiskelijoiden katoamista opiskelujen päätyttyä sekä kaupungin viihtyvyyttä opiskelijoiden näkökannalta. Panelisteina olivat Sonja Heinonen (JAMKO), Joachim Kratochvil (JYY), Jaakko Selin (JKL khj, kok), Mikko Oksanen (Jyväskylän Nuorkauppakamari) ja Esa Salokorpi (KOAS). Puheenjohtajana toimi Pekka Vahvanen. Laajasta keskustelusta voi mainita vain pääteemoja kirjoittamatta pöytäkirjaa tai tylsää novellia.

  • Työllisyys:
    • Kaupunki on poliittisesti luotu liian kalliiksi.
    • Täällä on liikaa opiskelijoita ja ne vähätkin työpaikat täyttyvät ulkopaikkakuntalaisista.
    • Yliopisto kouluttaa opiskelijoista virkamiehiä yrittäjyyden sijaan, mutta toisaalta pakollisesta yrittäjyydestä pitäisi päästä eroon, koska vain hyvin harvasta on oikeasti yrittäjäksi.
    • Jyväskylään tarvitaan vientiyrityksiä tai valtakunnallisesti toimivia yrityksiä, koska Keski-Suomen talousalueelta ei löydy asiakkaita muille.
  • Joukkoliikenne:
    • JYY neuvottelee kampus-vuorosta, joka lähtisi Ylioppilaskylästä ja kiertäisi kaikki yliopiston kampukset läpi.
    • Aikataulutus ja aikataulutiedottaminen.
    • Liikennöitsijä ei halua kehittää paikallisliikennettä Jyväskylässä(kään). Joukkoliikenne avautuu kilpailulle Jyväskylässä 2014.
  • Kampusten viihtyisyys:
    • Koko keskusta on yksi iso kampus ja se antaa oman leimansa kaupungille
    • JAMK:n kampusten väliset etäisyydet koetaan ongelmallisina ja kurssivalintoja rajoittavina
    • Kampuksien tulevaisuuden suunnittelussa toivotaan käytettävän samaa käyttäjälähtöistä mallia, kuin nyt Kankaan alueen kohdalla.
    • Tällä hetkellä Mattilanniemen kampuksen peruskorjaaminen on suurin haaste, kun Korkeakosken tuleva kampus on pistetty jäihin.
    • Yläkaupungin liikennejärjestelyt ovat huonot. Suunnitelmia niiden parantamiseksi on kävelykeskustan ympäristön uudelleenjärjestelyn yhteydessä.
  • Opiskelijaterveydenhuolto:
    • YTHS-pilotti JAMK:n opiskelijoiden terveydenhuollon järjestäjänä ei toteutunut; keskustelun osapuolet syyttivät asiasta JYY:n positiivis-kriittistä kannanottoa.
    • YTHS:n terveyden huollossa edelleen puutteita hammashoidossa ja mielenterveydessä, mutta JAMK:n opiskelijoiden tilanne on vielä huonompi.

Illan toinen paneelikeskustelu käsitteli viallista kaupunkitilaa otsikolla “Kaupunkitila kuntoon”. Panelisteina olivat kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen, toiminnanjohtaja Mari Pitkänen (Jyväskylän elävä kaupunkikeskusta) ja toimittaja Kyösti Ylikulju (Radio Hear) ja keskustelun vetäjänä toimi eduskunta-avustaja Laura Mankki (henkilöt kuvassa tässä järjestyksessä).kaupunkitila

  • Yleisesti
    • Kaavoitus- ja rakennusratkaisuiden pitää olla kestäviä
    • Ketä suositaan ja kenen ehdoilla ympäristöä rakennetaan? Marginaalikulttuureiden huomioiminen? Pienten tapahtumien järjestäjien ongelmat: paikat, mainonta.
    • Lutakkoa ja Kangasta tulee kehittää keskustan osina, ei lähiökaupunginosina
    • Kaupunkikeskustalla pitää olla erilaisia “fiiliksiä”
    • Roska on vain asia väärässä paikassa. Kaupunkilaisia pitää sitouttaa ympäristöön, jolloin ongelmat vähenisivät
    • Elämää on sallittava ja siedettävä enemmän. Esimerkiksi kävelykatu on nyt liian säädelty ja Lutakon tapahtuma-aukiolle haluttu tapahtumakielto.
    • Kävelykatu siivotaan kahdesti päivässä!!!. Entä jatkuvasiivous, kuten Dublinissa?
  • Kauppatori
    • Vuodenaikasidonnainen kauppapaikka. Kesällä kauppiaita jonoksi asti. Vieruskaupat ehkä liian virastomaisia, joissa ei voi noin vain spontaanisti asioida.
    • Tori menee remonttiin 2015
    • Tori on keski-ikäisen ja vanhemman väen kohtauspaikka, mutta torille pitäisi saada enemmän satunnaisia kulkijoita.
  • Valtiontalon kulmaus
    • Liian kauan vaiheessa. “Kaupunki ei ole koskaan valmis”.
    • Konsertinkävijöille vaikuttaa sijainnin lisäksi myös ympäristö. Esimerkiksi ravintolapalveluiden saatavuus läheltä.
    • Soneran talo rakennettiin ja teatteritalon suunnitelmaa pienennettiin, koska haluttiin Soneran verot
  • Asema-aukio
    • “Jalankulkija syntyy parkkitalossa” eli 60-70% ihmisistä tulee henkilöautolla keskustaan, joten parkkipaikkoja tarvitaan.
    • Uuden parkkihallin valmistuttua osa asema-aukiosta muutetaan puistoksi
  • Kauppalaispiha
    • Edelleen keskeneräinen. Taideteoksen värimosaiikki puuttuu. Yllättävää ettei harmaassa betonissa ole graffiitteja.
    • Pihan esiintymislavaa on melko mahdoton käyttää.

Osaltani illan viimeinen ohjelmanumero oli Laura Brownen ja Asta Ruodemäen pitämä Kaupungin Kangas –esitelmä, jossa kerrottiin Kankaan alueen suunnitteluprosessin alkuvaiheesta eli kansalaismielipiteiden keräämisestä ja koostamisesta. Erittäin mielenkiintoinen ja uusi tapa lähteä rakentamaan kaupunginosaa. Täytyy vain toivoa, että tulevaisuuden kankaalaiset osaavat arvostaa samoja asioita, kuin nyt suunnitelleet ihmiset – onhan tässä toki arkkitehtuuritoimisto ja muu byrokratia tasoittamassa suunnittelua, mikä yksi niiden tarkoituksista onkin. Erään esityksen mukaan Tourujoen voimalaitos voisi toimia tulevaisuudessakin voimalaitoksena tuottaen aurinkopaneelien kanssa kaupunginosalle sen tarvitseman sähkön. Esitys on siinä mielessä hyvä, että se toisi jo vakiintuneeseen jokimiljööseen mahdollisimman vähän muutoksia, mutta toisaalta taas monet ovat esittäneet luontaisen virtauksen palauttamista ja jopa venereittiä Palokkajärvelle. En ala sen enempää referoimaan esityksiä, koska ne ovat täydellisinä luettavissa osoitteessa http://www3.jkl.fi/blogit/kangas/. Olisi ollut kiinnostavaa kuulla myöskin niistä reunaehdoista, joita kaupunki on asettanut arkkitehtuurikilpailulle.

Iltani yliopistolla loppui kymmeneltä ja sen jälkeen kävelin keskustaan odottamaan bussia. Matkalla saatoin todeta sen, mitä jo tänään aiemminkin, että Yläkaupungin Yön alkoholipolitiikka ei oikein taida toimia. Ainakin radio Jyväskylässä sanottiin, että alueen portilla Seminaarinkadun alussa tarkastetaan ettei sisääntulijoilla ole alkoholijuomia mukana. Noh, kuka tahansa pääsee alkoholeineen mistä tahansa muualta sisälle ja se myös näkyy kaljapulloissa ja tölkeissä. Juhlinta jatkui myös muualla kaupungilla, kuten Cygnaeuksen puistossa ja Kirkkopuistossa, vain järjestysmiesten tarkoin valvoma Lounaispuisto on juhlijoista vapaa.

BussipysäkkiMiksiköhän juopunut nuoriso haluaa että ottaisin heistä valokuvia? Olenko minä joku juoppokuvaaja?! En harrasta ihmisiä, joten en todellakaan harrasta juopuneita ihmisiä. Yksi kolmen tytön porukka oli sentään sen verran selvänä, että pystyivät puhumaan selkeästi ja järkevästi, mutta en heitäkään kuvannut. Tätä kirjoittaessa aamu on jo alkanut sarastaa ja Aurinko nousee kymmenen minuutin kuluttua. Koska usein tulee kuvattua roskia ja valitettua ihmisten roskaavaa mielenlaatua, niin liitän tähän loppuun kuvan harvinaisen siististä bussipysäkistä. Kuva on tältä yöltä, joten ehkä sotkijat vielä remusivat baareissa, puistoissa tai yläkaupungilla.

Mainokset

Tietoja Riku Korvenpää

Truth seeker and thinker, tired one.
Kategoria(t): Kulttuuri, Näyttely, Tapahtuma, Yläkaupungin Yö Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s