Hyvää maailman ympäristöpäivää

World Enviroment Day Logo_EN

Kuva: UNEP

Tämän vuoden maailman ympäristöpäivän (World Enviroment Day) teema on Think.Eat.Save eli ruokahävikin vähentäminen. FAO:n mukaan maailman vuosittain 1.3 miljardia tonnia eli saman verran kuin eteläinen Afrikka tuottaa vuodessa. Vaikka ruokahävikki onkin ainakin osittain seurausta ruoan epätasaisesta jakautumisesta maailmassa – kehitysmaissa nähdään nälkää, ja ensimmäisessä maailmassa ylensyödään sekä haaskataan – on päivän teemana oikeastaan ympäristövaikutusen pienentäminen. Leikkaamalla – osin vastuutonta ja itsekkäistä syistä johtuvaa – ruokahävikkiä vähennetään tarpeetonta resurssien (energia, ravinteet, vesi, polttoaineet, jne.) kulutusta. Ilmastoystävällisestä ruoasta voi lukea Ilmasto-oppaasta.

Ruokahävikin lisäksi resursseissa voidaan saada säästöjä myös ruoka-aineiden valinnoilla. Valitaan tuotteita, joiden valmistamisessa ja kuljetuksessa on kulutettu mahdollisimman vähän resursseja. Periaatteessa lähellä tuotetut ruoka-aineet kuluttavat vähemmän resursseja ainakin kuljetuksen osalta, mutta täällä pohjoisen olosuhteissa on syytä myös miettiä tuleeko sittenkin joidenkin tuotteiden osalta tuonti resurssitehokkaammaksi. Yritin etsiä lukuja lähituotannon ja varastoinnin resurssien tarpeesta verrattuna tuontituotteisiin, mutten nyt onnistunut löytämään mitään täsmällistä. Ruoan kuljetuksen on eräässä tutkimuksessa (linkki pdf-tiedostoon, prepublication vuodelta 2008) todettu tuottavan USA:ssa 11% ruoan kokonaiskasvihuonepäästöistä ja kuljetuksen loppupään osuus on 4%. Suhteellisen pieni osuus selittyy sillä, että monet elintarvikkeet ja niiden raaka-aineet kestävät hidastakin kuljetusta, jolloin esimerkiksi suuren volyymin merikuljetuksen pienentävät yksikköä kohti tulevaa päästömäärää huomattavasti.

Puhun tässä postauksessa kokoajan resursseista hiili- ja vesijalanjälkien ja muiden vastaavie mittareiden sijasta, koska mielestäni on oleellista ottaa huomioon kaikki muutkin resurssit. Yhtälailla vastuutonta ja haitallista tuhlaamista on tuhlata tuulivoimalla tuotettua ekosähköä kuin hiilivoimalla tuotettuakin.

200 million

Kuva: UNEP

Tänä vuonna on päivän teemaan sopivasti puhuttu mediassa kohtuullisen paljon ruokahävikistä Suomessa ja maailmalla. Tietenkin juttuja lukiessa on muistettava lähdekritiikki ja yritettävä hahmottaa millä tapaa tutkimukset ja selvitykset on tehty.

Ruokahävikkiä tulee aina silloin tällöin, sille ei voi mitään. Tuotteet menevät vanhoiksi kaupassa huolimatta alennetuista hinnoista ja kotona pakkauskokojen takia. Miksi jotkut ihmiset karttavat alennetuin hinnoin myytäviä lähellä parasta ennen -päivää olevia tuotteita, jotka ovat kuitenkin ihan hyvin syötävissä normaalissa kulutuksessa. Parasta ennen -päiväys ei myöskään tarkota, että ruoka olisi pilalla sen jälkeen – yleensä aistit kertovat päiväystä paremmin milloin ruoka on pilalla.

Mainokset

Tietoja Riku Korvenpää

Truth seeker and thinker, tired one.
Kategoria(t): Ruoka & Ravinto, Ympäristö Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s