Castle Wolfenstein ei antaudu!

Pari päivää sitten vierailin jälleen pääkaupunkiseudulla tutustumassa paikallisiin geokätköihin kahden hyvän ystäväni seurassa. Tuloksena oli hmm vissiinkin 18 kätköä ja märät jalat, mutta ei silti kesäflunssaa.

Junani Helsinkiin tuli S-kirjaimestaan huolimatta ajoissa ja yhtenä kappaleena, joten ennätin hyvin hakea asemalta kätkön ja sekoilla sen jälkeen lipunmyyntiautomaatin kanssa hyvän tovin. Olisin halunnut katsoa automaatista mitkä olisivat olleet mahdolliset vaihtoehtoni päästä junalla Leppävaaraan, mutta eihän se automaatti antanut minun tehdä sellaista. Joko lähiliikenteen aikatauluja ei voi tarkastella Helsingin aseman lipunmyyntiautomaateista tai sitten minä vain en osannut. Noh, pääsin kyllä lopulta perille – tutkimalla asemakaaviota ja suurta aikataulunäyttöä – enkä ollut edes jäljessä aikataulusta.

Ensimmäinen kahdesta pääkaupunkiseudun päivästä meni SS:n kanssa Leppävaarassa ja ihan vähäsen Helsingissäkin kätköillessä. Kieroja nuo espoolaiset, kun Sellon kätköistä yhtäkään – sitä mysteeriä emme yrittäneet – emme löytäneet. Ensimmäisen löytömme teimme vasta paloasemalla ja se taisi olla siten kuudes (?) etsitty kätkö päivän aikana. Onneksi yötä kohden tahti parani huomattatavasti ja päivän saldoksi lopulta kertyi 13 kätköä. Kätköjä olisi kyllä tullut pari lisääkin, jos Garminini ei olisi alkanut oikuttelemaan puolen yön tietämillä.

IMG_0349

Maanalainen huone Espoon Mäkkylässä.

Leppävaarapäivän mielenkiintoisinta antia olivat ehdottomasti liukastelut sateiden vaarallisiksi kastelemilla kallioilla katsellen ensimmäisen maailmansodan linnoituksia (Museovirasto: Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet) ja kaikkea muuta mielenkiintoista (ml. SS). Castle Wolfenstein oli aika vaikuttava paikka, mutta valitettavasti se ei antautunut minulle, vaikka päästikin sisäänsä. Täytyy seuraavalla kerralla ottaa tehokkaampi taskulamppu mukaan, jotta maanalla voi tehdä tarkempaa tutkimusta. Huolimatta siitä, ettemme antaneet sateen, rakeiden saatika ukkosen suuremmin haitata georetkeämme jäi Leppävaaran seudulle kätköjä vielä useampaakin vierailua varten. Meitä oli kaksi hyvin liotettua ja väsynyttä kätköilijää, kun tallustimme viimeiset askeleet aamuyöllä kohti SS:n luona odottavaa yöunta. 12 kätköä, 10 tuntia ja 23km. Ei paha saavutus. Olisinkohan ilman geokätköilyä lähtenyt SS:n kanssa koluamaan Espoon metsiä?

Toisen päivän vietin edeltäjästään poiketen kauniissa säässä Helsingissä. Tapasin S:n rautatieasemalla ja jatkoimme sieltä brunssille Kamppiin. Tämä päivä ei sisältänyt rymyämistä metsissä vaan ympäri Helsingin keskustaa. S osaa käyttää Garminiani jo melko hyvin : ) Kiva välillä mennä paikasta toiseen, kun toinen suunnistaa ja räpläilee. Silloin nauttii maisemista enemmän. Helsingissä on paljon kauniita puistoja ja vielä enemmän kauniita rakennuksia.  Olisipa täällä Jyväskylässäkin samanlaista hienoa arkkitehtuuria.

IMG_0364

Erään oletettavasti jästityn kätkön lähellä näimme lohdutuksena tämän purjelaivan ja varjoliitoa.

Tämä päivä ei sisältänyt kuin viisi löydettyä kätköä, mutta päivän laatua ei voi mitata vain löydetyissä kätköissä. Päivä oli mahtava ja S on aikamoinen tapaus. Kahdeksan lyhyttä tuntia S:n kanssa ympäri Helsingin keskustaa harhaillen ja oli aika palata takaisin Jyväskylään. Asemalla hitaita halauksia ja rutistuksia sekä mieteitä seuraavasta tapaamisesta. Sitten täytyikin jo haikein mielin nousta IC93-junaan.

Olin varmaan aika kamalaa matkaseuraa junassa, kun märkien varsikenkieni lemu otti jo minunkin nenääni. Miksi märkien kenkien pitää lemuta niin paljon? Vaikka varsikengät ovatkin kastuvia ja kuluvia kenkiä, niin ne ovat ehdottomasti parhaat kengät monipuolisessa maastossa liikkumiseen – noh, räpylöistä ei ole kokemusta. Jos liikkuisin pelkästään tai edes pääosin märässä maastossa, käyttäisin saappaita tietenkin, mutta kun suurin osa maastosta on kuitenkin korkeintaan kosteaa, niin varsikengät ovat oikea ratkaisu.

Matkustaessani asemalta yön viimeisellä bussilla kotiin sain huomata, että bussissakin satoi. Bussin kattoluukku oli sateesta huolimatta auki :D

Mainokset

Tietoja Riku Korvenpää

Truth seeker and thinker, tired one.
Kategoria(t): Geokätköily, Kaverit, Luonto, Matkustus Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s