Varmuuskopioimalla mielenrauhaa

Varmuuskopiointi ei ole vain nörteille ja nössöille! Kukapa meistä ei olisi menettänyt joskus jotain tietoja esimerkiksi kiintolevyn, disketin, CD-levyn, SD-kortin, muistitikun tai puhelimen rikkoutuessa tai kadotessa. Netin yhteisöihinkin tallennetut kuvat voivat uudistusten myötä kadota, joten hyvin suunniteltu varmuuskopiointi on tärkeää vielä nettiaikanakin. Hyvin suunniteltu ei välttämättä tarkoita, että varmuuskopiointi olisi vaikeaa — puhun tietysti lähinnä peruskäyttäjän Windows-näkökulmasta.

Windows-tietokone

Ulkoinen kiintolevy, Buffalo.

Buffalon puolen teran ulkoinen kiintolevy, joka säilytti sisuksissaan varmuuskopiota kaikista tiedostoistani useamman vuoden.

Vaikeus ei käy tekosyyksi, kun haluaa vältellä Windows 7 tai Windows 8 -koneiden varmuuskopiointia, sillä kopiointi tapahtuu erittäin yksinkertaisesti. Ensimmäisellä kerralla pitää valita varmuuskopioon kuuluvat kansiot ja kertoa mille ulkoiselle kiintolevylle varmuuskopiointi suoritetaan. Myöhemmillä kerroilla varmuuskopiointiin riittää, että liittää ko. kiintolevyn koneeseen ja painaa näytölle aukeavasta ikkunasta ”Suorita varmuuskopio tälle asemalle”-kohtaa. Mahdollisesti pyydetään pääkäyttäjän salasanaa, mutta henkilökohtaisen koneen kanssa tämän ei pitäisi olla ongelma. Tästä varmuuskopioista ei voi, ainakaan helposti, palauttaa yksittäistä tiedostoa.
Microsoftin ohje varmuuskopion tekemisestä: Tiedostojen varmuuskopioiminen. Ohje on tehty Windowsin seiskaversiolle, mutta toiminee samalla tapaa myös kasissa. Ohjeteksti on kirjoitettu suomeksi, mutta esimerkkivideo on englanniksi.

Yksittäiset tiedostot ja kansiot

Varmuuskopioinnin välineitä.

USB-tikkua ja SD-korttia käytän yksittäisten tiedostojen varmuuskopiointiin. Minulla on myös kryptattu tikku, mutta se ei näy kuvassa.

Yksittäisten tiedostojen ja kansioiden toistuvaan varmuuskopiointiin ei kannata käyttää koko tietokoneen tai kaikkien käyttäjälle kuuluvien tiedostojen varmuuskopiointia — toki nämä tiedostot ja kansiot kannattaa pitää sellaisessa paikassa, että varmuuskopioituvat myös suuren varmuuskopion teon yhteydessä.
Yksittäiset tiedostot ja kansiot, joita varmuuskopioidaan usein, kannattaa kopioida esimerkiksi USB-tikulle, ulkoiselle kiintolevylle, CD-levylle tai vaikkapa johonkin verkkopalveluun.
Itselleni tärkein tällainen kansio muodostuu sukututkimustietokannastani, ja olen päätynyt tekemään siitä päivittäin useamman kopion ohjelman omalla toiminnolla koneen kiintolevylle (siltä varalta, että teen ison mokan ja on helpompi aloittaa uudestaan vanhasta kuin alkaa korjata mokaa) ja päivän päätteeksi kopioin varmuuskopion USB-tikulle ja microSD-kortille. Ajoittain teen tietokannasta myös millä tahansa ohjelmalla luettavan varmuuskopion, jonka talletan kryptattuna verkkoon.
Tärkeät yksittäiset tiedostot voi ihan hyvin myös tulostaa paperille. Tulostaminen on helppo tapa kasvattaa mielenrauhaa, jos paperia ei tarvita suuria määriä.

Puhelin ja tabletti

Osoitekirja

Ei ole perinteistä osoitekirjaa voittanutta, vaikka paperisen osoitekirjan käyttäminen onkin ehkä vähän työläämpää kuin sähköisen kolleegansa.

Puhelin ja tabletti sisältävät monenlaista dataa ja niitä on myös järkevää varmuuskopioida eri tavoilla. Pääsääntönä kuitenkin: Älä käytä valmistajan tarjoamaa verkkopalveluun kopioimista mihinkään dataan, ellet tiedä varmasti mitä teet.
Puhelimessa ja tabletissa voi olla mukana ohjelmisto, jolla sisältö voidaan varmuuskopioida kokonaisuudessaan (tai osina esim. osoitekirja) tietokoneelle, josta se varmuuskopioituu tietokoneen mukana. Tätä toimintoa kannattaa käyttää.
Osoitekirjan kopioisin joka tapauksessa myös vanhanaikaiseen paperiseen osoitekirjaan. Oletko kuullut, että joku olisi hakkeroinut sen tai että se menisi pilalle vanhuuttaan alta vuosikymmenen?
Itse en omassa puhelimessani (Nokian C1-01) käytä varmuuskopiointiohjelmaa, koska ainoa puhelimessa oleva varmuuskopioimisen arvoinen data koostuu puhelinnumeroista. Se vähä data, mitä olen siirtänyt puhelimeeni tietokoneelta, on edelleen tietokoneella ja sen varmuuskopiointien piirissä.
Puhelimen kaikkeen muuhun dataan käyttäisin tietokoneen välityksellä samoja menetelmiä kuin yksittäisen tiedoston tai kansion varmuuskopioinnissa. Siis mikäli ei käytä puhelimen omaa varmuuskopiointiohjelmaa.
Niin ja puhelinnumerot kannattaa edelleen tallentaa SIM-kortille, jos vain puhelin sen mahdollistaa. Puhelimen vaihtaminen on siten paljon helpompaa.

Sähköposti

Otan sähköpostin tähän nyt vielä erikseen, koska se on aika oleellinen palvelu. Periaatteessa sähköpostipalveluiden voi olettaa olevan luotettavia ja vakaita, mutta etenkin omalla koneella käytettävän sähköpostiohjelman tietoja kannattaa varmuuskopioida. Ohjelman osoitekirjan kopioisin, ainakin niiltä osin kuin osoitteita ei voi helposti selvittää, siihen samaan paperiseen osoitekirjaan, johon puhelinnumerot ja fyysisetkin osoitteet. Tärkeät sähköpostit kannattaa tulostaa paperille ja PDF-tiedostoon. Paperi mappiin ja PDF-tiedosto sellaiseen kansioon, jossa se varmuuskopioituu käyttäjän muiden tietojen kanssa. Sähköpostiohjelman ja palvelun asetuksista kannattaa myös olla tietoinen; postilaatikon raja voi tulla vastaan ja luettaessa ohjelmalla saattavat tiedostot siirtyä kokonaan koneelle ja tulla arkistoiduksi vain koneelle.

Yleistä

Nettipalveluita voi käyttää, mutta silloin on tiedettävä mitä tekee. Tiedostot kannattaa kryptata eli salata ennen siirtämistä ja ns. harmittomien (ei tietosuojatarvetta) tiedostojenkin osalta kannattaa huomioida asetuksien kiemurat (esim. onko kuva tai tiedosto julkisesti näkyvillä vai tarvitaanko siihen pääsemiseen linkki vai näkyykö tiedosto vain lataajalle itselleen).
Tallennusmedian (ulkoinen kiintolevy, CD/DVD-levy, SD-kortti yms.) terveydestä on syytä pitää huolta. Jos tallennusmedia alkaa hajoamaan vanhuuttaan, ei siitä ole varmuuskopion säilyttämiseen — jossain vähemmän tärkeässä käytössä se silti saattaisi toimia pitkäänkin. Tätä kirjoittaessa tein varmuuskopion koneestani, mutta tuo useamman vuoden ikäinen ulkoinen kiintolevyni ei enää läpäissytkään terveystarkastustaan. Uusi on siis hankittava ja pian.
Tietoturva on varmuuskopioiden suhteen yhtä merkittävä asia kuin se on alkuperäisten tiedostojenkin suhteen. Tästä syystä kannattaa harkita mitä tietoja varmuuskopioi missäkin muodossa ja mihin. Pitäisikö esimerkiksi tietokoneella olla erillinen kansio, joka ei kuulu normaalin varmuuskopioinnin piiriin, vaan kopioidaan manuaalisesti kryptattuna erilleen muusta varmuuskopiosta? On hyvä myös muistaa, että tietokoneelta poistettu tiedosto voi kummitella pitkäänkin varmuuskopioissa.

Koonti

  1. Käytä tietokoneen omaa varmuuskopiointitoimintoa käyttäjän kaikkien tiedostojen varmuuskopiointiin
  2. Kopioi usein muuttuva tiedostot ja kansiot erikseen ulkoiselle medialle (esim. USB-tikku tai ulkoinen kovalevy)
  3. Käytä paperista osoitekirjaa, mutta kopioi osoitekirja myös tietokoneelle (helpommin palautettavissa, ehkä)
  4. Tee tärkeimmistä tiedostoista myös tulosteet, jos mahdollista.
  5. Muista tietoturva!
  6. Muista tehdä terveystarkastus tallennusmedialle, mieluiten aina varmuuskopioinnin jälkeen.
Varmuuskopioinnin välineitä

Varmuuskopiointiin soveltuvia menenetelmiä ja laitteita on montaa sorttia. Kynä ja paperikin ovat yksi varmuuskopioinnin keino.

Kun varmuuskopiointisuunnitelma on valmis ja asetukset on säädetty kohdalleen, on varmuuskopiointi niin helppoa, että on vaikea keksiä tekosyitä sen tekemättä jättämiselle.

Advertisements

Tietoja Riku Korvenpää

Truth seeker and thinker, tired one.
Kategoria(t): Tietotekniikka, Tietoturva Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s