Joululahjaksi Victoria Frances -muki

Sain jouluna (tai oikeastaan loppiaisen jälkeen) SS:ltä lahjaksi termosmukin, jonka on kuvittanut Victoria Frances. Muki näyttää hyvältä, mutta se on myös hyvin käytännöllinen, vaikkei sen tiiviste olekaan pitävä – sen ei edes luvata olevan pitävä. Termosmukia täytyy siis aina pitää pystyasennossa. Minulla se ei ole ongelma, koska käytän sitä aina työpöytäni äärellä.

Termosmukin pääasiallinen käyttötarkoitus on vihreän sitruunateen hauduttaminen – tykkään hauduttaa kaikkia teelaatuja aika pitkään (~20min). Muki sopii toki myös hitaaseen kahvinjuontiin, mihin harvemmin syyllistyn itse.

Victoria Frances termosmuki.
Victoria Frances termosmuki.
Mukin kaunis goottityttö ja kissa näkyvät paremmin mukin pakkauksen kyljestä.
Mukin kaunis goottityttö ja kissa näkyvät paremmin mukin pakkauksen kyljestä.

Suosittelen tutustumaan sekä mukiin että taiteilijan töihin, joita löytyy hänen nettigalleriastaan. : )

Mainokset

Uusjouluisia kuvia

On hanget korkeat, nietokset,
vaan joulu, joulu on meillä!
On kylmät paukkuvat pakkaset
ja tuimat pohjolan tuuloset,
vaan joulu, joulu on meillä!

Vilkku Joukahaisen sanojen myötä, olkaatten hyvät! Muutama uusjouluinen valokuva. Kuvat aukevat klikkaamalla suurempina Flickr-palvelussa.

Jouluaatto 2013 keuruulaisittain. Lunta vain siellä täällä, mutta kuvassa ei vissiin missään.
Jouluaatto 2013 keuruulaisittain. Lunta vain siellä täällä, mutta kuvassa ei vissiin missään.
Kaisloja järvenrannalla jouluaattona.
Kaisloja järvenrannalla jouluaattona.
Näkymä järvenselälle. Ohutta jäätä, jonka pinnalle vesi lainehtii. Jouluinen harmaus.
Näkymä järvenselälle. Ohutta jäätä, jonka pinnalle vesi lainehtii. Jouluinen harmaus.
Jäätä, kiviä ja vettä. Tämä voisi olla huhtikuun loppupuolelta, mutta ei silti ole. Tämä on jouluaatolta 2013 : )
Jäätä, kiviä ja vettä. Tämä voisi olla rannasta irtoava jää huhtikuun loppupuolelta, mutta ei silti ole. Tämä on jouluaatolta 2013 : )
Lisää kaisloja ja järven jäätä! Paljas jää, kaislat ja lumeton metsä ovat mielenkiintoinen yhdistelmä.
Lisää kaisloja ja järven jäätä! Paljas jää, kaislat ja lumeton metsä ovat mielenkiintoinen yhdistelmä.
Kirkasta, mutta ohutta, jäätä ja lumettomia rantoja. Luoden kullanruskea lakastunut heinikko näyttää kivalta.
Kirkasta, mutta ohutta, jäätä ja lumettomia rantoja. Luoden kullanruskea lakastunut heinikko näyttää kivalta.
Asetelma Nro 1. Ei ole minun tekemä, vaan äitini.
Asetelma Nro 1. Ei ole minun tekemä, vaan äitini.
Asetelma nro 2: Tämäkin on äitini käsialaa.
Asetelma nro 2: Tämäkin on äitini käsialaa.
Asetelma nro 3: Niin ikään äitini käsiäalaa. Pöllö tarkastaa jokaisen taloon tulijan.
Asetelma nro 3: Niin ikään äitini käsiäalaa. Pöllö tarkastaa jokaisen taloon tulijan.
Kynttilä sydänlautasella.
Kynttilä sydänlautasella.
Valokuitukukka.
Valokuitukukka.
Tuikkukynttilä valkoisessa sydänkorissa.
Tuikkukynttilä valkoisessa sydänkorissa.
Orava ruokakupilla.
Orava ruokakupilla.

 

Hyvät ja pahat joululaulut

Syksyllä kohistiin, kuinka seurakunnat ovat puuttuneet kirkkokonserttien joululauluvalikoimaan. Nyt jouluna päivitellään jälleen joululauluja, kun ne suomalaiset ovat masentavia valitusvirsiä. Esimerkkeinä mainitaan esimerkiksi Varpunen jouluaamuna (Youtube haku) ja Sylvian joululaulu (Youtube haku).

Ensimmäinen sivu Piae Cantioneksesta, 1582. Kuva: Wikimedia Commons.
Ensimmäinen sivu Piae Cantioneksesta, 1582. Kuva: Wikimedia Commons.

Siihen suureen ja myyttiseen suomalaiseen mielialaan soveltuvat nämä joidenkin mielestä surumieliset joululaulut. Näin ainakin kuulee toistuvasti sanottavan. Minä en ole kuullut yhtäkään surumielistä joululaulua. Kaikissa niissä on tavalla tai toisella mukana toivo ihmisten hyvyydestä ja iankaikkisesta elämästä Taivaassa. Esimerkiksi Varpunen jouluaamuna sisältää erittäin selkeästi molemmat.

Parhaat joululaulut ovat ehdottomasti oopperalaulajien ja kuorojen esittämiä – joitakin poikkeuksia toki on. Osa joululaulujen merkityksestä tulee esityksen mahtavuudesta ja siihen on aika vaikea päästä ilman ammattitaitoista laulajaa ja hyvää kuoroa. Ei ole lainkaan todennäköistä, että satunnaisesti valittu pop-artisti osaisi laulaa joululauluja niin, että se kuulostaisi joltain muulta kuin painajaisunelta – noh, ei niiden tarvitse joululauluja osatakaan.

Suomalaisista perinteisistä joululauluista ehdottomia suosikkejani ovat Varpunen jouluaamuna ja Sylvian joululaulu, eivät kumpikaan niistä ole minulle ahdistavia tai masentavia, vaan erittäin kauniita ja mieltä ylentäviä. Tällä hetkellä kuuntelen Cambridgen The Choir of King’s Collegen Classic Christmas Carols -albumia vuodelta 2007 ja vaikka tämä onkin uusi tuttavuus, niin uskalla sanoa pitäväni näistä kappaleista. Osa näistä on huomattavasti pirteämpiä kuin perus suomalaiset, mutta uskallan silti väittää, että näitäkin moni suomalainen pitäisi itkuvirsinä, kun eivät ole sitä tekopirteää renkutusta.

Tänä vuonna altistuin kiitettävän vähän ostoskeskusten joulumusiikille. Liekö sitä ollut tavallista vähemmän vaiko kenties volumit säädetty pienemmälle. Ehkä kauppiaat ovat viimeinkin ottaneet huomioon asiakaskuntansa äänekkäimmän osan valitukset ainaisesta joulumusiikista. Minulle ei ostoskeskusten joulumusiikki ole elämää suurempi ongelma, sillä kuuntelen usein omaa musiikkia tai höpötän SS:n kanssa. Ymmärrän kyllä hyvin niitä, jotka tuskastuvat joulumusiikkiin; en minäkään sitä loputtomasti jaksa kuunnella.

Jos kerran Venäjällä, niin miksei Suomessakin

Muun muassa Turun Sanomat uutisoivat Venäjän viranomaisten antamasta suosituksesta juhlia joulua viinatta. Jos kerta venäläisille viranomaiset uskaltavat antaa sellaisen kehotuksen, niin mikseivät Suomen viranomaiset uskalla kehottaa suomalaisia joulu-/uusivuosijuoppoja pidättäytymään alkoholin nauttimisesta. Tai jos tällaista kampanjaa onkin jossain ollut, niin minä ainakaan en ole siihen törmännyt.

Tosin liekö Venäjän valtion tuloista yhtä merkittävä osa peräisin alkoholista kuin Suomessa?

Gävlen pukki, Bergenin piparkakku ja Viialan kuusi

[picapp align=”right” wrap=”true” link=”term=Christmas+Tree&iid=3231156″ src=”d/5/0/4/67.JPG?adImageId=7905439&imageId=3231156″ width=”380″ height=”289″ /]

Ruotsalaisessa Gävlen kaupungissa ollaan optimisteja, sillä heidän vuohipukkinsa (linkki) on poltettu jo lukuisia kertoja, mutta he rakentavat sen vuodesta toiseen uudestaan. Optimistia löytyy myös pohjoisesta naapuristamme Norjasta. Norjalaisen Bergenin piparkakkukaupunki on tänä vuonna joutunut vandalismin kohteeksi (linkki). Saa nähdä olemmeko me suomalaiset yhtä optimistisia julkisten joulukuustemme kanssa. Aamulehti kertoo vandalistien kaataneen Viialan joulukuusen moottorisahalla (linkki). Tuleeko tästä vuodesta kenties joulukuusivandalismin merkkivuosi?

Varmaan suomalainen moottorisahan käyttäjäporukka on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena tai ainakin sillä jonkinlaista osuutta asiaan. Toinen vaihtoehto tietysti olisi, että näiden jouluperinteiden vandalisoimisten takana ovatkin ateistit, vapaa-ajattelijat, muslimiterroristit ja muut uskonnolliset fanaatikot.

Kuva: Russia’s main Christmas Tree decorated in Kremlin’s Sobornaya Square. PicApp / ITAR-TASS / Vitaly Belousov.