Galleriaa ja museota Jyväskylän päivänä

Päivän aurinkoinen ja leppoisa sää houkutteli ulos ja halusin muutenkin tehdä jotain erikoisempaa tänä viikonloppuna, joten oli helppoa lähteä tutustumaan taidenäyttelyihin. Alunperin minun piti käydä vain Galleria Ratamossa, mutta sitten huomasin netistä, että tänään muutkin kaupungin museot ovat ilmaiseksi avoinna, joten päädyin käymään myös Suomen Käsityönmuseossa ja Jyväskylän Taidemuseossa.

Valokuva Suomen lipusta Jyväskylän kunnallistalon katolla.
Aurinkoisena Jyväskylä-päivänä liehui lippu komeasti Kunnallistalon katolla.

Jyväskylä on tänään 177-vuotias kaupunki, mikä ei ole kaupungin iäksi hirveän paljon, edes Suomen mittapuulla, mutta pitää muistaa, että elämää tällä seudulla oli myös vanhan suuren Laukaan pitäjän aikana. Kaupungin historia juontaa siis juurensa paljon syvemmälle Ruotsin aikaan.

Kuva Galleria Ratamon etupihasta.
Galleria Ratamon etupiha Jyväskylän Veturitalleilla.

Päivän taidekierros alkoi Matkakeskuksen lähettyvillä sijaitsevasta Galleria Ratamosta, jossa nähtäville oli asetettu István Oroszin kiehtovaa ja taidokasta M.C. Escher -tyyppistä grafiikkaa Piirretty Aika -otsikolla (näyttelyn esite). Mikäli näitä kuvia alkaa tuijottamaan ja miettimään, on vaarassa nyrjäyttää aivonsa.

Oroszin näyttelyssä antiikkityyppiset rauniot olivat suuressa roolissa, käsitelty niin pylväikköinä kuin raunioinakin. Lisäksi useammissakin töissä näkyi selkeitä ja osittain kätkettyjä viitteitä kuolemaan. Mikä sopii hyvin yhteen muutenkin rappiosta kertovan taiteen kanssa.

Galleria Ratamon toisessa näyttelyhuoneessa oli seinällä Oroszin Darvins Garden -grafiikkatyö, josta tunnistin jo kaukaa, että puutarhan kasvien jättämässä tyhjässä tilassa on Charles Darvinin profiili. Samalla seinällä Darvinin kuvan kanssa oli myös taulu, joka esitti hänen kolleegaansa Lamarckia, mutta Lamarckiin taulun yhdisti lähinnä kuvassa oleva teksi.

Näyttelyssä oli esillä kolme anamorfoosia eli vääristynyttä kuvaa, jotka näkyvät oikein vain tietystä pisteestä tai tietyllä apuvälineellä. Tällä kertaa apuvälineenä oli kuvan päälle asetettu sylinterimäinen peili (asetelma näkyy näyttelyesitteessä). Taideteosten kuvat näkyivät ’oikein’ kun niitä katsoin tästä peilistä, mutta toisaalta itse vaakatasossa makaavat teoksetkin olivat melko vaikuttavia.

Oroszin tuotantoon kannattaa tutustua hänen kotisivuillaan. Ei kannata menettää malttiaan sivujen kanssa; ne ovat vähän samantapaiset kuin hänen taiteensakin eli hieman hankalat. Suosittelen myös Ratamon näyttelyä pidemmänkin matkan takaa tuleville – se on esillä aina 30.3.2014 saakka (aukioloajat).

Kuva Graphica Creativa 2012 -näyttelyä mainostavasta polkupyörästä.
Tämä Graphica Creativa 2012 -näyttelyä mainostava polkupyörä on tullut bongattua aiemminkin Galleria Ratamon luota.

Päivän toinen taidekohde oli kaupungin Taidemuseo Holvi, jonka näyttelyt osoittautuivat hienoiseksi pettymykseksi. Holvissa oli tänään kakkukahvitarjoilu, koska museo täytti 16 vuotta tänään. Minun päästessäni museon ylimpään kerrokseen Oravien koloon, oli kakku jo loppunut, enkä myöskään jäänyt kahville. Oli hyvin hämmentävää nähdä, että ihmiset istuivat ja joivat kahvia Oravien kaupunkiasunnon tuoleilla ja sängyillä. Esineillä, jotka ovat osa pysyvän grafiikkanäyttelyn kulisseja! Hämmentävää! Samoin hämmentäviä olivat myös ihmiset, jotka liikkuivat museossa kameran kanssa. En nähnyt ottivatko kuvia vaiko eivät.

Holvin näyttelyissä (SPACE_MAN_TECHNOLOGY_ORDER)
oli tällä kertaa todella paljon videokuvaa, joka ei ole taidemuotona koskaan viehättänyt minua. En oikein tiedä mikä siinä on, mutta videot vain eivät saa minua syttymään saati leimahtamaan liekkeihin. Museosta jäi vähän möh-olo. Onko hampaitaan videolla kaivava mies taidetta? Etenkin kun hänestä esitetään vain suu, hampaat ja tikkua käyttävät sormet. Onko taidetta, kun näitä videoita on n-kappaletta vierekkäin? Vai onko kenties taidetta se yksi tv-ruutu, joka jostain syystä näytti lumisadetta, laadukasta lumisadetta uskallan sanoa.

Kuva yleisestä ilmoitustaulusta Jyväskylän Vapaudenkadulla.
Paljon tapahtumia. Ilmoitustaulu paikallisliikennekeskuksessa Vapaudenkadulla. Taiteellinen värien sekamelska?

Viimeinen tutustumiskohteeni oli Käsityönmuseo, jonne päätin poiketa ihan ex tempore, mennessäni siitä ohitse kahvilaan. Täällä en jaksanut enää hirveästi alkaa pohtimaan ja tutkimaan teoksia, joten keskityin niihin, jotka eniten minua vetivät puoleensa. Nähtävästi ruumiinosat olivat kiinnostavinta antia tänään.

Luihin ja ytimiin -otsikolla olevassa näyttelyssä oli mielenkiintoinen kombinaatio kahdesta eri taideteoksesta. Seinällä oli Pertti Karjalaisen valokuvia aseteltuna kolmeksi ristiksi. Näiden alapuolella oli musta teräspöytä, joka kuppeineen ja symboleineen toi selkeästi mieleen muinaiset uhrikivet eli kuppikivet. Onko tässä yhdistelmässä tarkoituksellisesti kyse asettaa muinaisukonnot vuorovaikutukseen kristinuskon kanssa vai onko kyse puhtaasti sattumasta? Sopisi yhteen näyttelyn teemankin kanssa, joka on matka Siperiaan.

Huopa… Liikkeessä-näyttelyssä oli muutama mielenkiintoinen taideteos. Heti ensimmäisenä silmiini osui Barbara Eichhornin Solurakenteita-teos, joka on vaikuttava punainen steela. Hyvät värit ja muotoilu.

Toinen samaisen näyttelyn kohokohta oli Annie Veldkampin Luonnollisesti kaunis liikkeessä -teos, jonka kuvatekstissä sanottiin ”Elämä on jatkuva liikkeen virta. Sen alku on naisen kohdussa”. Lause on hyvin totta. Tämän lauseen perusteella uskoisin teoksen esittävän jollain tapaa auki revittyä kohtua. Aika rauhatonta siis, mutta ei paha, etenkin kun värimaailma on kiva.

Kuva Nikolainkulman tornista.
Nikolainkulman torni Jyväskylän Vapaudenkadulla.

Jyväskyläpäivän taidekierrokseni jälkeen päätin kokeilla Forumissa olevaa kahvila Cafe Praiaa, jossa en ole vielä koskaan tullut käyneeksi. Paikka on hyvin avoin eikä siellä ole juuri minkäänlaista rauhaa, kun ympärillä häärii kokoajan ostoskeskuksellinen ihmisiä, joten ei ihmekään, etten ole aiemmin tähän viitsinyt tutustua. Latte ja croisantti olivat ihan normaaleja, vaikka niistä saikin maksaa 6€. Pahimman miinuksen kahvila saa kuitenkin erittäin mauttomista muovitarjottimista, joissa on suorastaan kammottavia lintujen kuvia.

Mainokset

Yövalokuvausta – Valkotasapainoleikkiä

En ole pitkään aikaan jaksanut kierrellä valokuvaamassa, sen paremmin yöllä kuin päivälläkään, joten oli jo aikakin käydä kameran kanssa kävelemässä. Tällä lenkillä ei ollut pituutta kuin reilut 2km, mutta tältäkin matkalta tuli reilut sata kuvaa, joista 70 kuvaa päätyi pitkäaikaissäilytykseen ja niistä osan olen käsitellyt teitä varten. Kuvat aukeavat klikkaamalla suurempina Flickr-palvelussa.

IMG_9524

IMG_9527

Tästä eteenpäin on valkotasapaino määritelty kuvaamalla tasaista lunta oranssin natriumlampun valossa ja käyttämällä tätä kuvaa mallina valkoisesta. Tämä selittää, miksi osa kuvista saa hyvin sinisen sävyn kuin myös valaisimien värin muuttumisen. Valkotasapainon säätö on valokuvaajan ystävä monessa mielessä.

IMG_9540

IMG_9544

IMG_9546

IMG_9559

IMG_9562

IMG_9575

IMG_9595

IMG_9606

IMG_9613

IMG_9615

Vulgaarien Vaihtareiden Vapaaehtoinen Vaihtoehto

Varhaisaamupäivän auringon säteiden luodessa metsästä kauniin hämyisen ja erittäin viihtyisän kohtasin minä usein mielenkiintoisia herroja matkallani bussipysäkille ja niiden kanssa tuli vietettyä aikaa riittävästi joutuakseni odottamaan yhden ylimääräisen vuorovälin. Herrat ovat kai peräisin vaihtareiden viimeöisistä bileistä ja yrittivät aamuyöllä epätoivoisesti päästä kotiinsa, mutta päätyivätkin kotinsa sijasta puihin roikkumaan. Tässä ovat nämä herrat, satunnaisessa järjestyksessä (poikkeuksellisesti kuvat aukeavat klikattaessa isompina):
IMG_0271 IMG_0269 IMG_0268 IMG_0266 IMG_0262 IMG_0259 IMG_0256 IMG_0253 IMG_0250 IMG_0247

Tämän merkinnän otsikkoon on suuresti vaikuttanut T, jolta kommentti koskien eräitä vaihtaribileitä päätyi osaksi otsikkoani. Se on sitten eri tarina. Mitä tapahtuukaan Herroille, ja mahdammeko me saada kuulla heistä vielä jossain vaiheessa?

Kun yö tuli keskelle päivää

Yläkaupungin Yö ei tänäkään vuonna pettänyt odotuksiani, vaan osottautui tälläkin kertaa kiehtovaksi ja miellyttäväksi kokemukseksi. Totutusta tavasta poiketen kiersin tällä kertaa muutamia museota myö itse Yön päivänä, vaikka omatoiminen kulttuuriperjantai liittyikin tälläkin kertaa yöhöni.

Tuomen ja vaahteran kukkia Seminaarinmäellä Yläkaupunginyössä.
Niinkuin joskus aiemmassa postauksessani vähän epäilinkin, eivät Seminaarinmäen tuomet kerinneet kukoistukseensa ajoissa. Vaahteran kukka vaatimattomuudessaan näyttää upealta. Kenties vuorottelua?

Alunperin ajattelin ottaa järkkärini mukaan, mutta sitten alkoikin laiskottaa ja nappasin vain tuon pokkarini – jota en osaa vielä kunnolla käyttää – taskuuni. Muutenkin keskityin lähinnä katselemaan ja kuuntelemaan, enkä niinkään kuvaamaan. Niille, jotka eivät vielä tiedä, niin en tykkää kuvata ihmisiä, joten siksi niitä ei näissä kuvissa taida näkyä. On muuten hämmentävää, kun museoissa on valokuvauskiellossta huolimatta QR-koodeja ja ajoittain muistutetaan että salaman käyttö on kielletty.

Päiväni alkoi rauhallisella kävelyllä Seminaarinmäellä katselemassa sekä edelleen jatkuvia peruskorjaustöitä että festivaalien käynnistymistä.Onhan se ihan hyvä, että kiinteistöistä pidetään huolta ja niitä ajanmukaistetaan, mutta tällaisina festivaalipäivinä ne remontit ovat vähän ikäviä, etenkin festivaalialueella – onneksi sentään työt eivät olleet käynnissä Yön aikana.

Työmaa-aita Jyväskylän yliopiston hallintorakennuksen luona.
Työmaa-aidoissa esitellään Jyväskylän yliopiston 150-vuotista historiaa ja Seminaarinmäen rakennuksia.
IMG_0164
Uno Cygnaeus, Isa Asp ja Wolmar Schildt tarkkailivat Seminarium-rakennuksen ikkunasta opastettua kierrostamme.

Ensimmäisenä ohjelmassa oli opastettu kävelykierros Seminaarinmäen Pajalta Toivolan pihan Pajalle. Meitä osanottajia tälle päivän toiselle kierrokselle oli vain kaksi ja meistäkin toinen osallistui tälle kierrokselle etsittyään ensimmäisen kierroksen alkupistettä väärästä paikkaa. Opastetut kierrokset pienillä joukoilla ovat kivoja. Moni asia kampuksen alueelta oli minulle entuudestaan tuttua, mutta seminaarin alkuperäinen sijainti kaupungin puolella oli minulle uutta tietoa. Niin ja tietenkin kaikki Toivolan pihaan liittyvät jutut olivat uusia.

IMG_0195
Kuparisepän talo (1842) Toivolan käsityöläispihalla. Hmm olikohan täällä tuollaisia katuvalotolppia 1800-luvun loppuolella? 

Opastus siis päättyi Toivolan pihalle, jonka reunalla sijaitseviin Kuparisepän ja Puusepän taloihin kävin myöhemmin iltapäivän aikana tutustumassa. Kuparisepän talo on sisustettu puitteiltaan todella upeaksi 1800-luvun loppupuolen kodiksi. Puusepän talo on sisustukseltaan selvästi pelkistetympi ja muutenkin vaatimattomampi rakennuksena koostuen verstashuoneesta ja keittiöstä.  Molemmat talot ovat ehdottomasti vierailemisen arvoisia enkä itse edes osannut odottaa löytäväni Jyväskylästä mitään Kuparisepän talon tapaista museokohdetta.

Kulttuuriperjantaista tähän päivään jääneistä näyttelykäynneistä ensimmäinen kohdistui Keski-Suomen Luontomuseoon, jossa perusnäyttelyn (jonka jätin välistä) lisäksi esiteltiin museon kokoelmiin kuuluvia erikoisempia otuksia. Pieni otos ilmeisesti varsin laaja-alaisesta kokoelmasta. On vähän sääli, että museo ei pidä esillä normaalisti kuin maakunnan luontoa esittelevää kokoelmaa. Raha varmaan esteenä tässä, niinkuin monessa muussakin vastaavassa tapauksessa. Kun kerta Harjun laelle oli jo noustu, niin pitihän sitä tietenkin käydä myös tornissa katselemassa kaupunkia. Ikkunat sen verta suttuisia, etten edes yrittänyt ottaa tällä kertaa kuvia.

Keski-Suomen museossa oli upea näyttely Jukka Nousiaisen Tourujoki-aiheisia maalauksia. Hyvin tarkkoja maalauksia ja joissain ehkä vähän häiritsevyyteen asti. Näyttely on hyvin kiehtova ja vaikuttava, koska Tourujoki on yksi ehdottomista suosikeistani Jyväskylässä. Tourujoen uoman varrelle mahtuu jollain tapaa kaikki mikä Jyväskylästä on tehnyt Jyväskylän.

Siinä missä Tourujoki-näyttely oli vaikuttava ja positiivinen kokoelma, oli saman museon ylimmän kerroksen taidehallin näyttely aika mitään sanomaton ja ehkä jopa turhauttavakin kokemus. Taidehallissa esiteltiin sekalainen otos maalauksia ja veistoksia Keski-Suomen museon kokoelmista sekä eri tahojen kokoelmista koostettu mitalinäyttely. Sekalaisuus oli oikeastaan se ainoa selkeä nimittäjä. Pidän enemmän järjestetymmistä näyttelyistä.

IMG_0201
Salaattibaarin mainos asfaltissa jossain päin Yläkaupunkia.

Samaan aikaan Yläkaupaungin Yön kanssa järjestettiin myöskin Ravintolapäivä ja Keski-Suomen IV kalamarkkinat, mutta en tutustunut kummankaan antiin, paitsi ohimennessä toteamalla kalakaupan olevan kiinni ja että Cygnaeuksen puistossa oli joku ravintolapäiväkoju(?) pystyssä. Hain kahvini tylsästä C-rakennuksen kahvilasta ja Vakiopaineesta.

Kuudelta illalla päädyin joidenkin sattumien ja laiskuuden kautta juhlasaliin seuraamaan Siltasinfonian konserttia, vaikka alunperin olikin tarkoitus olla seuraamassa Aurelia 13 Berlin Stories -muotinäytöstä. Kuudesta eteenpäin sitä tulikin sitten istuttua aina jonnekin puoli yhteentoista saakka. Siltasinfonian jälkeen olivat vuorossa ne jokavuotiset tanssikoulujen näytökset: ensin Seitsemän Hunnun Tanssi ry., jonka jälkeen olivat Jyväskylän Tanssiopiston ja Cooma Dance Academyn näytökset. En tiedä olenko yliherkkä äänille nykyään, mutta suurimman osan aikaa olisin kyllä nauttinut korvatulpista, jos minulla olisi ollut mukana (pitää muistaa ensi vuonna!). Vähän pienempikin äänimäärä olisi varmasti riittänyt. Cooman osuus miellytti ehdottomasti silmää eniten. En osaa sanoa miksi näin on – en ymmärrä tanssista tarpeaksi pystyäkseni sitä analysoimaan – mutta olen kuitenkin aika varma kannastani.

Taideteos pakkausmuovista.
Tällainen pakkausmuovista tehty taideos löytyi Villa Ranan Paulaharju-salin sisäänkäynnin edustalta.

Kulttuuriperjantai 17.5.2013

Päivä alkoi laukkuostoksilla, joiden tuloksista postaan joskus erikseen, mutta sitten uuden laukun kanssa pääsikin museokierrokselle.

Ensimmäisenä vierailin Suomen käsityön museossa katsomassa sekä Kraftfull että pyöränäyttelyt. Uudistetussa perusnäyttelyssäkin tuli vierailtua. Kraftfullista jäi oikeastaan mieleen vain Berit Braggen kuparilangasta valmistamat korut sekä Siv ja Simon Linneyn vati. Nojoo, olivat ne jonkun tekemät rautaiset kulhotkin ihan kivoja.

Käsityön museo on hieman yllättävä paikka polkupyöränäyttelylle, mutta kyllähän nekin ovat etenkin ennen olleet käsityötä. Historia osuus oli varsin mielenkiintoinen ja modernit harrastaja viritykset olivat hmm jossain määrin outoja – polkupyörämatkailuvaunu, näin esimerkiksi.

Jos Käsityön museon vieraskirjaa on uskominen, niin vierailijoita ei ole kovin montaa ollut viime päivinä. Ihan liian vähän oikeastaan. Tosin voihan olla, että normaalit museokävijät ovat käyneet nuo näyttelyt jo aiemmin katsomassa.

Toinen kohteeni oli Jyväskylän kaupungin taidemuseo Holvi, jossa oli aivan kammottava meteli lapsiryhmän vuoksi. On ihan hyvä, että lapsia käytetään museoissa, mutta ehkä niille voisi opettaa myös tapoja : )

Holvin alakerrassa oli Harri Heinosen ja Mikko Auerniityn Football Landscapes – Jalkapallon maisemia –näyttely, jonka valokuvien yhteinen teema jäi minulle hieman avoimeksi. Monta mielenkiintoista ja katselemisen arvoista kuvaa ympäri maailmaa. Harri Heinosen kuvista mieleen jäivät erityisesti Manchesterista vuonna 2010 otettu kuva vahvoine väreineen ja muotoineen. Mikko Auerniityn kuvista suosikiksi nousi vuoden 2008 näkymä Yyterissä.

Uusi kubismi näyttely piti sisällään todella vaikuttavan ja kiehtovan kokemuksen – paras taidekokemus vuosiin. Sami Lukkarisen neliöistä koostuvat öljyvärimaalaukset ovat todella mahtavia. Läheltä katsoen maalaukset näyttävät vain vierekkäin asetelluilta värillisiltä neliöiltä, mutta kauempaa silmälasitta katsoessa maalausten henkilökuvat tulevat todella upeasti esiin.

Mikko Ijäksen osuus Uusi kubismi –näyttelystä ei ollut kovin vaikuttava. Hänen osuutensa herättää lähinnä kysymyksiä iPhonen taiteellisuudesta. Taiteilija toki tekee taiteensa niillä työkaluilla, mitkä parhaaksi kokee, mutta onko kehyksiin laitettu iPhone silti sopiva taidemuseon seinälle huolimatta taiteesta ruudulla.

Päiväni kolmas ja viimeinen kohde oli minulle täysin uusi paikka tai noh, uudessa paikassa ainakin. Kohde oli siis veturitalleilla sijaitseva Galleria Ratamo. Ratamossa Petri Nuutisen näyttely on upea ja vaikuttava. Epämääräisen muotoiset valokuvat ovat katsottavissa kahdesta eri näkövinkkelistä: läheltä ja kaukaa. Läheltä katsottaessa korostuu itse kuvien sisältö, mutta etäältä katsottuna kuvien muoto yhdistyy vahvasti sisältöön.

IMG_0139
Tämän viime vuotista Graphica Creativa -näyttelyä mainostaneen polkupyörän bongasin Galleria Ratamon takaovelta.

Tähän päivään piti sisältyä pari muutakin kohdetta, mutta nämä kolme ottivat jo sen verta voimille ja saivat minun aivoni käymään kierroksilla. Museokierroksen jälkeen oli kiva rentoutua juttelemalla A:n kanssa puhelimessa, vaikka tuuli vaikuttikin ikävästi kuuluvuuteen molemmilla puolilla.

Edit 19.5.2013: Lisätty pari linkkiä ja kuva.

Enää reilu viikko Yläkaupungin Yöhön!

Lauantaina 18.5.2013 Jyväskylän kadut, ja etenkin Seminaarin mäen seudun, valtaa tavallistakin erikoisempi väkijoukko, kun ihmiset ympäri Suomea kokoontuvat jälleen viettämään perinteistä Yläkaupungin Yö -tapahtumaa. Sinne minäkin suuntaan kulkuni ja mahdollisesti alottelen Yön viettoa omaehtoisen kulttuuriperjantain merkeissä jo päivää aiemmin. Kaikki riippuu siitä miten tiukka lauantain ohjelmasta on saatu. En ole vielä lainkaan perehtynyt ohjelmaan, mutta onhan tässä vielä viikko aikaa.

Luvassa on siis kuvia ja kommentteja, ainakin toivottavasti. Jos niin onnettomasti sattuu käymään että joku tunnistaa minut väkijoukosta, niin saa toki tulla nykimään hihasta : )

Yläkaupungin Yö -festivaalin kotisivut ja ohjelma: http://www.ylakaupunginyo.fi/ Ohjelmalehtistä (näköisversio) saa käsittääkseni myös painettuna jostainpäin kaupungia. Luultavasti pääkirjastosta kannattaa etsiä.

Teemakävelyllä Jyväskylässä I, osa 3: Kaupungin puistoja

Tämä merkintä on osa Teemakävelyllä Jyväskylässä I: Julkista taidetta -sarjaani ja esittelee 27.4.2012 kävelemäni reitin rasteista numerot 13 – 25.

Kolmastoista rasti: 13_rasti1Portti tulevaisuuteen

Taitelija: Onni Kosonen
Sijainti: N 62° 14,116 E 25° 44,091
Osoite: Wivi Lönnin katu 1

Abstraktia taidetta. Pidän siitä kuinka päällä oleva rautakehikko luo maalaukseen kolmiulotteisuutta. Jotenkin minusta tuntuu, että teos pääsisi paremmin oikeuksiinsa, jos sitä voisi katsella kauempaakin kuin vain Wivi Lönnin kadun toiselta puolen – katu on aika kapea. Lisätietoja teoksesta löytyy Jyväskylän taidemuseon sivulta Portti tulevaisuuteen.

Neljästoista rasti:  E.A. Hagforsin muistomerkki14_rasti1

Taiteilija: Pauli Koskinen
Sijainti: N 62° 14,236 E 25° 44,239
Osoite: Seminaarinkatu 32.

Tämä Lounaispuiston yläreunassa sijaitseva muistomerkki näyttää Seminaarinkadulta katsoen aikalailla abstraktilta veistokselta ja yllättää veistosta tarkemmin tutkivan kulkijan paljastumalla henkilön muistomerkiksi. Noh, onhan tuossa ehkä jotain piirteitä, joita voi pitää musiikillisen toiminnan symboleina, etenkin kun tietää että Hagfors oli seminaarin 14_rasti2musiikin lehtori.
Lisätietoja tästä teoksesta löytyy taidemuseon sivulta E.A. Hagforsin muistomerkki.

 

 

 

 

Viidestoista rasti: Martti Korpilahden muistomerkki

15_rasti

Taiteilija: Pauli Koskinen
Sijainti: N 62° 14,222 E 25° 44,275
Osoite: Seminaarinkatu 32.

Toinen Lounaispuiston kolmesta muistomerkistä on Martti Korpilahden hyvin pelkistetty pystykivi pronssireliefillä. En tohtinut lähestyä muistomerkkiä käytävää lähemmäs, koska puiston nurmikko näytti siltä että se kärsisi pahasti pienistäkin askelista. Niinpä otin valokuvan ja koordinaatit muutaman metrin päästä puiston halki kulkevalta käytävältä. Minun on häpeäkseni tunnustettava, etten ole kovin sivistynyt, koska en ole tiennyt Martti Korpilahdesta mitään muuta kuin nimen. Lisätietoja muistomerkistä löytyy taidemuseon sivulta Martti Korpilahden muistomerkki.

Kuudestoista rasti: P.J. Hannikaisen muistomerkki16_rasti

Taitelijat: Nina ja Alpo Sailo
Sijainti: N 62° 14,226 E 25° 44,285
Osoite: Seminaarinkatu 32.

Tämä hieman Martti Korpilahden muistomerkkiä prameampi rintakuva sijaitsee käytävän toisella puolella samalla kohtaa kuin Martti Korpilahtikin. Toisin kuin Martti Korpilahti, joka katsoo käytävälle päin, katsoo P.J. Hannikainen suoraan edessään olevia pensaita. Miksiköhän patsas on aseteltu näin? Ovatko pensaat kasvaneet jälkikäteen, jos niin miksi? Lisätietoja rintakuvasta löytyy taidemuseon sivulta P.J. Hannikaisen muistomerkki.

Seitsemästoista rasti: Vuonna 1888 puretun vanhan kirkon muistomerkki.17_rasti1

Taitelijat: Pauli Blomstedt ja Gunnar Finne
Sijainti: N 62° 14,287 E 25° 44,509
Osoite: Vapaudenkatu 22.

Cygnaeuksen puistossa entisellä hautausmaalla sijaitseva graniittinen muistomerkki kertoo meille kaupungin historiasta ja siitä kuinka pieni alunperin Jyväskylä oli. Niin pieni, ettei sillä ollut edes omaa seurakuntaa. Kaunis kivi ja hyvä muistutus siitä, ettei Cygnaeuksen puisto ole mikä tahansa puisto, vaan siunattua maata. Lisätietoja muistomerkistä voi lukea taidemuseon sivulta Vuonna 1888 puretun vanhan kirkon muistomerkki.

Kahdeksastoista rasti: Uno Cygnaeuksen patsas.18_rasti1

Taiteilija: Ville Vallgren
Sijainti: N 62° 14,290 E 25° 44,491
Osoite: Vapaudenkatu 22.

Toinen Cygnaeuksen puiston muistomerkeistä on omistettu itselleen Uno Cygnaeukselle, kansakoululaitoksen perustajalle ja seminaarin ensimmäiselle rehtorille. Patsasta katsellessa tulee mieleen erään oppaan kertoma kritiikki. Kriitikot ovat arvostelleet patsaan sanomaa siitä, että naiset esitetään Cygnaeus-kultin palvojina ja miehet sen sijaan itsenäisinä opiskelijoina. Lisätietoa rintakuvasta löytyy taidemuseon sivulta Uno Cygnaeuksen patsas.

Yhdeksästoista rasti: Suomen itsenäisyys 50 vuotta.19_rasti1

Sijainti: N 62° 14,399 E 25° 44,728
Osoite: Gummeruksenkatu 4a (lähin). Kirkkopuiston paraatikentällä.

Tämä muistomerkki kuuluu siihen monien sarjaan, jonka ohi vain kävelee koskaan sen paremmin tutustumatta merkin tarkoitukseen. Itse asiassa ajattelin tuon merkin olevan vain osa paraatiaukion kalustusta. Eräänlainen jalusta tuolle lipputangolle. Tästä muistomerkistä ei näytä löytyvän tietoja taidemuseon sivuilta, ainakaan minä en löytänyt. Kertokaa jos joku on löytänyt.

Kahdeskymmenes rasti: Taipaleen taistelun muistomerkki20_rasti2

Taitelija: Matti Hämäläinen ja Eevert Porila
Sijainti: N 62° 14,406 E 25° 44,750
Osoite: Gummeruksenkatu 4a (lähin). Kirkkopuiston paraatikentällä.

Yksi sekä merkitykseltään että mahtavuudeltaan Jyväskylän suurimpia muistomerkkejä. Toisinkuin joidenkin merkkien, ei tämän merkin ohitse voi kävellä 20_rasti5huomaamatta sitä ja sen muistutusta. Niin voimakkaan sotahistoriallinen henkäys tällä suurella kuutiolla tuntuu olevan. Ei ihmekään, että taidemuseo on numeroinut tämän kohteen ykköseksi. Lisätietoja tästä muistomerkistä voi lukea taidemuseon sivulta Taipaleen taistelun muistomerkki.

 

Kahdeskymmenesensimmäinen rasti: Nuori Minna Canth21_rasti2

Taiteilija: Pauli Koskinen
Sijainti: N 62° 14,425 E 25° 44,768
Osoite: Vapaudenkatu 36 (lähin). Kirkkopuistossa.

Kaikkien tuntema Minna, joten mitähän hänestä edes sanoisi. Muistan kuinka joskus on kritisoitu patsaan sijoittamista Canthin selkä Kaupunginkirkkoa kohden ja kasvot teatteria päin. Nähtiin muistaakseni jollain tapaa elämän ohjenuoran vaihtumisena uskonnosta teatteriin.Mielenkiinnon vuoksi kävin myöhemmin ottamassa Minna Canthin patsaasta kuvan 21_rasti4myös takaa päin, jotta kaikki voisivat nähdä kuinka säädyttömästi hän kääntää selkänsä kirkolle.

Lisätietoja tästä patsaasta saa taidemuseon sivulta Nuori Minna Canth.

 

 

 

 

 

Kahdeskymmenestoinen rasti: Kalevalaisen naisen muistomerkki22_rasti1

Taitelija: Essi Renvall
Sijainti: N 62° 14,403 E 25° 44,641
Osoite: Gummeruksenkatu 4a (lähin). Kirkkopuiston länsipääty.

Kesäisin tämä patsas on melko hyvin pensaiden peitossa, mutta kyllä sen silti löytää jos osaa etsiä oikeasta paikasta. Saatat ehkä kysyä mielessäsi kuka tai mikä on kalevalainen nainen, jonka muistolle tämä patsas on omistettu. Nähdäkseni kysymys on enemmänkin Kalevalan naiskeskeisemmästä tulkintatavasta kuin vain yksittäisestä naisesta. Lisätietoja tästä teoksesta löytyy taidemuseon sivulta Kalevalaisen naisen muistomerkki.

Kahdeskymmeneskolmas rasti: Veteraanimuistomerkki23_rasti2

Taiteilija: Erkki Kantonen
Sijainti: N 62° 14,433 E 25° 44,658
Osoite: Kauppakatu 19. Kirkkopuistossa.

Tämäkin muistomerkki jää helposti ohikulkijalta huomaamatta, koska se on niin tehokkaasti naamioitunut kuusten ympäröimäni. Itse olen usein Kirkkopuistossa kävellessäni 23_rasti1luullut, että kyse on vain modernista taideteoksesta, kun olen kirkon puolelta sitä katsonut. Kauppakadun puolelta mennessäni en ole tähän sen paremmin mitään huomiota kiinnittänyt.

Lisätietoja tästä teoksesta löytyy taidemuseon sivulta Veteraanimuistomerkki.

 

23_extra1Läheltä Veteraanimuistomerkkiä löytyy myös tällainen pieni pystypaasi, jonka vieressä oleva tammi on omistettu merkinnän mukaan veteraaniyhteistyölle.

 

 

 

 

Kahdeskymmenesneljäs rasti: Neito / Kevät / Ikävä24_rasti1

Taitelija: Oskari Raja-Aho
Sijainti: N 62° 14,445 E 25° 44,647
Osoite: Kauppakatu 16a (lähin). Kirkkopuistossa.

Mitähän tästä sanoisi. Klassinen alastonpatsas Kirkkopuistossa : )

No joka tapauksessa voitte lukua lisätietoja patsaasta taidemuseon sivulta Neito / Kevät / Ikävä.

Kahdeskymmenesviides rasti: Yö25_rasti1

Taitelija: Kain Tapper
Sijainti: N 62° 14,470 E 25° 44,692
Osoite: Kilpisenkatu 10 (lähin). Kirkkopuistossa.

Kirkkaan aurinkoisena päivänä tämä massiivinen kivikasa näyttää vaikuttavalta, yhdeltä suurelta mustalta järkäleeltä. Tulee mieleen Stanley Kubrickin Avaruusseikkailu 2001:n musta monoliitti. Lisää tästä Tapperin Yöstä voitte lukea taidemuseon sivulta .