Pakkaskävelyllä

Toissapäivänä oli todella hieno sää, joten lähdin ulos kävelylle. Pakkasta oli lähteissä 33 astetta, mutta mukavan sulana pysyin koko matkan, paitsi kengänpohjat jäätyivät.

SelfiePakkasessa
Asenne ja järkevä pukeutuminen tekevät pakkaspäivistä nautittavia.

Pakkasessa liikkumisessa on kyse asenteesta ja oikeasta pukeutumisesta, ei niinkään itse lämpötilasta. Järkevällä pukeutumisella 30 asteen pakkasissa liikkuminen ei ole sen epämukavampaa kuin nollakelissäkään – itseasiassa paljon mukavampaa.

Oma metodini pakkaspukeutumiseen on aika yksinkertainen eikä vaadi mitään erityisiä vaatteita. Kyse on tavallisten vaatteiden kerrostamisesta. Nyt minulla oli kahdet tavalliset pitkät tekokuituiset kalsarit, tekokuituinen aluspaita, puuvillainen poolo ja ohut flanellipaita. Puuvilla ei ole ongelma tällä säällä kävellessä, kun ei sitä niin paljoa hikoile. Kaulaliinana fleesekankainen liina, jota en laittanut peittämään suuta ja nenää – silloin tulee kylmä, kun hengityksen kosteus kastelee kasvoja peittävän kaulaliinan. Hupullinen talvitakkini on aina sama plussakeleistä paukkupakkasiin asti.

Pakkaskävelyni täytyi lopettaa ennen aikaisesti, koska kovettuneet kengänpohjat eivät olleet mukavat kävellä. En tiedä missä menee Jalas Fantom Drylock -kenkieni pakkasrajat, mutta 33 astetta pakkasta sai kengänpohjat joustamattomiksi ja tuntui kuin olisi kävellyt pallomaisilla pohjilla. Jalkoja ei lainkaan palellut, joten villasukka, ohut merinovillasukka ja kengän oma toppaus riittivät hyvin tässäkin säässä.

IceAndSnow

Kamerani säilyi toimintakuntoisena pakkasessa eikä akkukaan osoittanut loppumisen merkkejä, vaikka en sitä missään lämpimässä taskussa säilyttänytkään. Pidin sitä omassa kotelossaan reisitaskussa. Koska kahdet hanskat olivat vähän epäkäytännölliset kuvatessa, en ottanut montaa kuvaa tällä reissulla.

Mainokset

Yövalokuvausta – Valkotasapainoleikkiä

En ole pitkään aikaan jaksanut kierrellä valokuvaamassa, sen paremmin yöllä kuin päivälläkään, joten oli jo aikakin käydä kameran kanssa kävelemässä. Tällä lenkillä ei ollut pituutta kuin reilut 2km, mutta tältäkin matkalta tuli reilut sata kuvaa, joista 70 kuvaa päätyi pitkäaikaissäilytykseen ja niistä osan olen käsitellyt teitä varten. Kuvat aukeavat klikkaamalla suurempina Flickr-palvelussa.

IMG_9524

IMG_9527

Tästä eteenpäin on valkotasapaino määritelty kuvaamalla tasaista lunta oranssin natriumlampun valossa ja käyttämällä tätä kuvaa mallina valkoisesta. Tämä selittää, miksi osa kuvista saa hyvin sinisen sävyn kuin myös valaisimien värin muuttumisen. Valkotasapainon säätö on valokuvaajan ystävä monessa mielessä.

IMG_9540

IMG_9544

IMG_9546

IMG_9559

IMG_9562

IMG_9575

IMG_9595

IMG_9606

IMG_9613

IMG_9615

Alaston juoksija ei palele pakkasessa

Eilen pitkästä aikaa valokuvailin, vaikka viime aikoina on kuinka ollut hyviä kuvauskelejä ja talvikuvauksessa olisi paljon opittavaa. Nyt en jaksanut mitään suurempaa yrittää – laiskasti kameran P-asetuksilla ja valotuksen säädöllä sekä CPL-suotimella näpsittyä. CPL:n käyttö tekee talvikuvien jälkikäsittelystä hieman helpompaa. =)

Talvikuvausta 30.11.2010

Vaihteeksi pitkästä aikaa viitsin ottaa kameran kätösiini ja käydä ulkosalla hieman valokuvailemassa alkutalven lumoavaa kauneutta. Koska vähän aikaa sitten oli ulkolämpötila kastepisteen kanssa suurin piirtein sama, ovat puunoksat ja heinänkorret saaneet päällensä todella upeat huurrekerrokset.

Omituista, että nykyään jos tekee verkkoalbumin, sen kuvaan tulee automaattisesti Lataa kaikki –linkki, vaikkei sitä sinne tahtoisikaan. Pitää lisäämisen jälkeen käydä WordPressistä postauksen lähdekoodista poistamassa. Kaikkien kuvien tekijänoikeudet omistan minä enkä luovuta käyttöoikeutta muille automaattisesti.

Tyypillistä, junat eivät toimi

Taas kerran junaliikenne jumitti koko tiistain, kertoo YLE (linkki uutiseen). Jutun mukaan kalusto ei kestä näitä arktisen kylmiä säitä, jotka koko Suomea tällä hetkellä koettelevat. Eli kun pakkasta on parikymmentä astetta tai enemmän, ei junaliikenteeseen ole luottamista, ainakaan nykyisellä kalustolla ja sen kunnossapito tasolla. Mihinkähän VR sijoittaa matkalippujen hintojen tarkistuksista saamansa lisä eurot, kun tekniikka ei kestä? Samaa tietenkin voi kysyä, myös Ratahallintokeskuksesta, kun vaihteistot eivät toimi pakkasissa. Vaikka kuinka puhutaan ilmastonmuutoksesta, on totuus kuitenkin se, että pakkasia tulee Suomessa edelleenkin olemaan – ei ehkä jatkuvasti, niin kuin vanhoina hyvä aikoina, mutta kuitenkin – ja pakkasten kanssa infran on vain pakko tulla toimeen tai siis olisi pakko tulla toimeen, jos joku nyt enää aukottomasti luottaisi rautatieliikenteeseen.

[picapp align=”right” wrap=”false” link=”term=railways+winter&iid=3147436″ src=”a/a/4/1/Rail_Clearing_4e3d.jpg?adImageId=8361318&imageId=3147436″ width=”380″ height=”388″ /]

On se vaan mysteeri, kuinka aina syytetään vuodenaikojen normaalia säätä ongelmista. Talvella on normaalisti pakkasta, joten jos pakkasta nyt ei ihan yli 40 astetta ole, niin pakkanen ei kelpaa syyksi. Syksyllä puut pudottavat lehtensä, joten lehtien kasaantuminen raiteille tai vaihteisiin ei kelpaa syyksi junan kulun häiriöille. Ajoittain on ihan normaalia, että tuuli käy navakastikin, joten tuulen heittelemät oksat ja kaatuneet puut eivät kelpaa junan kulun häiriöiden syiksi. Tätä listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle, mutta en viitsi, koska se olisi kuitenkin hyödytöntä. Todellisten syiden lista on jo niin lyhyt, että sen minä kirjoitan kokonaisuudessaan. Ainoa todellinen syy, miksi junat eivät kulje, on kelvoton suunnittelu ja toteutus. Olemme saaneet ihmisen Kuuhun ja kiertoradallekin on perustettu avaruusasemia, mutta edelleenkään kukaan ei ole suostunut rakentamaan rautatieverkkoa, joka kestäisi edes normaalit suomalaiset sääilmiöt puhumattakaan oikeista ennakoimattomista tekijöistä, jotka nekin ovat monesti seurausta huonosta suunnittelusta.

Saan kiittää hyvää onneani ja harvoja junamatkojani, etten vielä kertaakaan ole jäänyt mistään paitsi myöhästyneen tai peruutetun junavuoron takia. Omalle kohdalleni peruutuksia onneksi ei ole sattunut – onneksi lähes 100% tapauksista olisin voinut hätätilanteessa vaikka kävellä junalla kulkemani matkan, mikäli peruutuksia olisi ollut useampia.

Kuvateksti: Tähän tapaan rautateiden toimivuus varmistettiin vuonna 1955 Sveitsissä. Three Lions/Getty Images.